Miksi "kettu juoksi yli järven" on joululaulu? Ja miksi samassa laulussa puhutaan ketusta ja leipurista? Eli mitä yhteistä on ketulla ja leipurilla? Google…

"Kettu juoksi yli järven" (Räven raskar över isen) on alun perin ruotsalainen kansan- ja piirileikkilaulu, jota on laulettu ja leikitty esim. jouluna. Se kuuluu ruotsalaiseen jouluperinteeseen. Yhteys jouluun tulee juuri tästä käyttöyhteydestä, sillä laulun ruotsinkieliset sanat eivät ole mitenkään jouluiset. Niissä lauletaan ensin tyttöjen, sitten poikien ja eukkojen ja ukkojen laulu ja jos piirileikkiä vielä halutaan jatkaa, monissa nuoteissa annetaan ohjeeksi valita seuraaviin säkeistöihin jokin ammatti, esim. räätäli, suutari, leipuri jne.

Laulun suomenkieliset sanat on tehnyt Kullervo eli Tapio Kullervo Lahtinen, josta löytyy artikkeli Populaarimusiikin museon sivulta (http://pomus.net/001433). Hän on jostain syystä päättänyt jättää tytöt ja pojat yms. pois ja aloittanut suoraan ammateista ja leipurista.

Siihen, miksi laulun alussa kettu juoksi yli järven, en osaa vastata. Nuotissa Stora sångboken : 250 finlandssvenska sånger och visor (Svenska folkskolans vänner, 2001, s. 378) kerrotaan, että laulu mainitaan jo vuonna 1689 ilmestyneessä Olof Rudbeckin kirjan Atlantica toisessa osassa. Siinä Olof Rudbeck kuvailee joululeikkiä, jonka nimi on "Hå, hå Räfwen han låckar på Isen". Leikissä matkitaan kirjuria, pelimannia ja kutojaa, heidän liikkeitään. Idea on siis aivan sama kuin laulun suomenkielisissä sanoissa: "näin tekee leipuri istuen ja näin hän tekee laulaen". Suomen ruotsinkielisille alueille leikki levisi 1900-luvun alkupuolella Sånglekar från Nääs -kirjan mukana. Tästä vuonna 1905 ilmestyneestä leikkikirjasta tuli kansakoulunopettajien arvostama.