Miksi kärpäsillä ei ole pistintä puolustuskeinona?

En voi varmuudella sanoa, etteikö millään lukuisista kärpäslajeista voisi olla varustuksenaan myös pistintä, joka on tyypillinen suurella pistiäisten lahkolle. Pistiäisiin kuuluvat mm. mehiläiset ja kimalaiset. Asiaa kannattaa lähestyä pikemmin siten, että hyönteisten valtavasta ryhmästä kutsumme pistiäisiksi kaikkia niitä, joilla tuollainen ase on, kun taas kutsumme kärpäsiksi kaksisiipisiä hyönteisiä, jotka eivät tuhlaa energiaa pistimen kaltaisen aseen rakentamiseen, vaan luottavat nopeuteensa ja hyvään näkökykyynsä.

Evoluution näkökulmasta mikään yksittäinen puolustuskeino ei ole sinänsä ihanteellinen, vaan eri ympäristöissä eri lailla kehittyneet eliöt soveltavat hyvin erilaisia keinoja, joista "pistin" on vain yksi lukemattoman monista erilaisista. Osa hyönteisistä luottaa suojaväritykseensä, joka tekee niistä alustan näköisiä tai jonkin kasvinosan kuten oksan näköisiä. Monet päiväperhosemme pyrkivät pelottamaan saalistajat tiehensä suurilla siipikuvioilla, jotka näyttävät kauempaa linnun silmiltä. Jotkut luottavat paksuun panssariin, toiset nopeuteen, jotkut pahaan makuun tai myrkyllisyyteen.

Alkuperäiseen kysymykseen voisi siis vastata myös näin: kärpästen evoluutiossa pistin ei ole osoittautunut tehokkaaksi puolustautumisvälineeksi.

Heikki Poroila