Miksi joidenkin kirjailijoiden kirjoja ei ole missään kirjastossa (Suomessa)?

Kirjastot toimivat koko maan kattavana kirjastoverkkona. Helsingin kaupunginkirjasto - Yleisten kirjastojen keskuskirjasto toimittaa kokoelmistaan muille kirjastoille kaukopalveluna sekä lainoja että jäljenteitä. Asiakas saa siis kirjaston omista kokoelmista puuttuvan teoksen kaukolainattua lähikirjastoonsa.

Miksi sitten kaikkien kirjastojen kokoelmat eivät ole kattavat? Kirjastolaki- ja asetus määrittelevät yleisten kirjastojen toiminnan tehtävät ja puitteet. Kuntalaisille kirjastojen käyttö on pääsääntöisesti maksutonta. (Kirjastolaki nro 904/1998, §5).

Kirjastotoiminta rahoitetaan verovaroin. Kunnat vastaavat yleisten kirjastojen rahoituksesta. Kunnat saavat kirjasto- ja tietopalvelujen järjestämiseen valtionosuutta. Kunnat voivat kuitenkin päättää itsenäisesti, missä laajuudessa ne käyttävät saamansa valtionosuuden kirjastojen rahoitukseen. Lisätietoja Opetusministeriön sivuilta, josta teksti on poimittu. http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/rahoitus/index.html

Yleisten kirjastojen määrärahat ja näin ollen myös kirjastoaineiston hankintaan kohdistuvat resurssit ovat siis kunkin kunnan itsenäisiä päätöksiä. Kukin kirjasto toimii oman kuntansa antamien raamien mukaisesti.

Myös Opetusministeriön kirjastostrategiassa 2010 ilmaistaan huoli kirjastojen resurssien heikkenemisestä. Resurssipula kohdistuu valitettevan usein juuri pienten kuntien kirjastoon.

Toisin sanoen kaikilla Suomen yleisillä kirjastoilla ei ole varaa hankkia riittävän kattavaa kokoelmaa edes perinteistä, painettua aineistoa. Tämän lisäksi haasteena on kirjastojen teknisen infrastruktuurin saattaminen ajan tasalle ja asiakastyöasemien sekä kansalaisten verkkopalvelujen käytön opastuksen lisääminen.