Miksi arkeologit piirtävät käsin, malla ja vedessä, vaikka käytössä on huippu kuvauslaitteita?

Arkeologit piirtävät käsin varmasti monestakin syystä, mutta Johanna Roihan pro gradu tutkielmasta löysin pari selitystä. 

Tiedon säilytys on vielä ongelmallista uusilla menetelmillä: ".... erityisen tärkeää olisi ratkaista tiedon säilyttämiseen liittyviä kysymyksiä. 3D-mallinnus dokumentointimenetelmänä on nopeasti yleistymässä ja mikäli malleja ei lopulta virallisesti talleteta mihinkään tai missään muodossa, ne ovat lopulta vaarassa kadota. Samalla menetettäisiin tietoa, johon tulevaisuudessa olisi vaikea enää kenenkään palata. Tarvitaan siis monenlaisia ratkaisuja siihen, mikä on ”hyvää” dokumentointia nykymenetelmillä, mitkä menetelmät toimivat missäkin tilanteessa, millainen on hyvä raportti ja miten tietoa käsitellään sekä etenkin talletetaan tuleville sukupolville" 

Lisäksi kuvausmenetelmien testaus ja yhteisen standardin löytäminen lienee vielä kesken.

Kritiikkiä perinteistä käsinpiirtämistä kohtaankin jo hieman esiintyy: "Arkeologiselle tiedolle on olennaista tulkinnan vaikeus. Ajan myötä tieto menneisyydestä voi täydentyä tai muuttua, ja se voi samalla muuttaa aikaisempaa tulkintaa. Kaivaustapahtumaa ei voida kuitenkaan koskaan toistaa, vaikka uusi tieto muuttaisi kohteesta tehtävää tulkintaa olennaisesti. Tällöin huolellinen ja jollain tavalla toistettavan ja uudelleentulkittavan dokumentoinnin merkitys korostuu. Tähän tarpeeseen voisivat sopia luokittelutyökalut ja tietokoneen tekemä ortokuvien ”tulkinta”, joka voidaan toistaa tai jota voi muokata testaamalla eri algoritmeja ja niiden asetuksia. Perinteiseen tapaan kentällä käsin piirrettäviä tasokarttoja ei voi tehdä uudelleen, mikäli kaivausta on jatkettu ja maakerrokset on jo poistettu. Sen sijaan samasta tilanteesta otettuja kuvia, 3D-malleja tai mallista tuotettuja ortokuvia on mahdollista myöhemmin käsitellä ja tulkita monin eri tavoin tai menetelmin."

file:///C:/Users/e23lib/Downloads/Roiha_Johanna_Pro_gradu_2018.pdf

Turun Sanomissa Tuomas Rimpiläinen pohtii kaivausten kuvausmenetelmien kehitystä. Muiden menetelmien kalleuskin saattaa selittää joskus perinteisen käsin piirtämisen.https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1074211764/Arkeologisissa+kaivauksissa+lapiota+ja+lastaa+ei+syrjayta+mikaan

Ilmeisesti myös arkelogit ovat kuitenkin vähitellen siirtymässä käyttämään pääasiassa muita kuvantamismenetelmiä. 

Vielä lopuksi alan ammattilaisen vastaus: "Kun mediassa kuvataan arkeologisia kenttätöitä, usein kuvissa näytetään arkeologi piirtämässä käsin karttaa kaivausalueesta. Tämä on kieltämättä kuvauksellista, mutta ei niin yleistä kuin voisi luulla. Arkeologit hyödyntävät kaivausten dokumentoinnissa paljon digitaalisia apuvälineitä: takymetria (digitaalinen mittalaite), fotogrammetriaa (kolmiulotteinen mittaus kohteesta otetuista valokuvista) ja laserkeilausta.

Arkeologien koulutukseen sisältyy edelleen perinteinen karttojen piirtäminen käsin, sillä aina digitaalisia laitteita ei ole saatavilla tai ne menevät epäkuntoon. Lisäksi on tilanteita, joissa käsin piirtäminen voi olla nopeampaa kuin digitaalisten laitteiden avulla tai yksityiskohtien tallentaminen vaatii ihmisen tekemää tulkintaa (esimerkiksi maaperän värierojen havaitseminen). Arkeologit toisinaan piirtävät käsin myös yksittäisten esinelöytöjen kuvia, sillä piirtämällä on mahdollista saada esiin tai korostaa yksityiskohtia, joita digitaalisilla välineillä ei välttämättä yhtä helposti tai hyvin saada esiin."