Miksi Aleksanteri Suuri on "sankari" mutta esimerkiksi Tsingis-Kaani "pahis"?
Aleksanterin jätti jälkeensä paljon ruumiita sotaretkellään. Osa oli jopa Aleksanterin omia miehiä.
Vastaus
Yksi syy näiden kahden valloittajan erilaiseen arvostukseen on Eurooppa-keskeinen näkökulma. Aleksanteri Suuri oli Makedonian kuningas ja hänen valloituksensa kohdistuivat ennen kaikkea Egyptin ja Persian alueille. Hän taisteli siis ensisijaisesti myöhemmän Euroopan näkökulmasta ulkopuolisia vastaan. Hän perusti valloitetuilla alueille kaupunkeja, jotka ovat säilyneet, ja levitti kreikkalaista kulttuuria aina Intiaa myöten, kulttuuria, josta muodostui yksi myöhemmän länsimaisen kulttuurin kulmakivistä. Häntä ihailtiin myös Rooman valtakunnassa, josta puolestaan tuli myöhemmin esikuva Euroopan suurvalloille. Aleksanteri on siis haluttu nähdä länsimaisen kulttuurin esitaistelijana.
Toisaalta Tšingis-kaanin valloitukset taas tapahtuivat enimmäkseen Aasian puolella eivätkä samalla tavalla koskettaneet valtaosaa Euroopasta. Hän alisti toisia kansoja vasalleikseen, mutta ei samalla tavalla tuonut omaa kulttuuriaan valloitetuille: hänen jälkeensä mongolivalloittajat pikemminkin sulautuivat valloitettujen alueiden väestöön. Euroopan alueella hänen valtansa ulottui nykyisen Venäjän ja Ukrainan alueelle, ja siellä historiankirjoitus on yleensä pitänyt mongolivaltaa täysin kielteisenä ja taantumuksellisena ilmiönä. Euroopassa Tšingis-kaani siis nähtiin pitkään etupäässä ulkopuolisena uhkana ja ryöstelijänä. Valistuksen myötä hänestä tuli itämaisen yksinvaltiaan henkilöytymä, valistuneen Euroopan barbaarinen vastakohta.
Nämä käsitykset ovat vaikuttaneet vahvasti siihen, miten länsimaissa Aleksanteri Suureen ja Tšingis-kaaniin suhtaudutaan. Varsinkin populaarikulttuurissa, jossa monitulkintaiset hahmot yksinkertaistetaan hyviksi tai pahoiksi, Aleksanteri on usein esitetty sankarina, Tšingis roistona. Jälkimmäisen hirmutekoja on korostettu, edellisen painettu taka-alalle ja selitelty osaksi sodankäynnin todellisuutta tuona aikana.
Muualla näkökulma on toinen. Mongoliassa Tšingis-kaania kunnioitetaan mongolikansan isänä ja pidetään jumalallisena hahmona. Hän on ollut pitkään uskonnollisen palvonnan kohde. Sotilaallisten valloitusten sijaan huomio kiinnitetään siihen, kuinka Tšingis loi perustan oikeusvaltiolle ja ihmisoikeuksille tulevassa Mongolian valtiossa. Myös Kiinassa historiankirjoitus esittää nykyään Tšingis-kaanin pääasiassa myönteisessä valossa.
Lähteet:
Was Alexander the Great a hero or a villain? - Quora
Kommentoi vastausta