Mikäli sotaa käyvä valtio piiloaseistaa siviilialuksia (merentutkimus-, monitoimi- tai rahtialuksia) niin voiko mikään valtio estää niiden liikkuminen kansainvälisellä väylästöllä/merialueella tai kohdistaa niihin tarkastuksia?
Vastaus
Kysymys on sen laatuinen, että siihen ei oikein voi ottaa kantaa kirjastonhoitajan kompetenssilla, ja kansainväliseen merioikeuteen liittyvä kirjallisuus on paitsi laaja, myös maallikolle vaikeaselkoinen. Jotakin aiheesta kuitenkin voi lausua.
Yhdistyneiden kansakuntien merioikeussopimus UNCLOS (SopS 50/1999) määrittää mitä alukset voivat tehdä, missä kulkea ja miten niihin on valtiollisen toimijan sallittua reagoida. UNCLOS ei nähdäkseni ota kantaa kuvattuun skenaarioon, mutta esim. 110 artikla asettaa reunaehdot sille, missä tapauksissa sota-alus saa normaalioloissa pysäyttää ulkomaisen aluksen kansainvälisillä vesialuilla. Kts. myös the Commander’s Handbook, kohta 3.4, Right of Approach and Visit.
UNCLOSin sopimustekstin lisäksi aiheeseen perehtymisessä erityisesti San Remo Manual on International Law Applicable to Armed Conflicts at Sea, 12 June 1994 on hyödyllinen, koska se käsittelee laajemmin tapauksia, joissa toinen tai molemmat osapuolet ovat sotaakäyviä. Siviilialusten problematiikkaa sodankäynnissä käsittelee myös melko uusi Disruptive technology and the law of naval warfare (OUP 2022).
Tarkemmin aiheesta:
- NWP 1-14M, The Commander’s Handbook on the Law of Naval Operations. (2022). Department of the Navy, Office of the Chief of Naval Operations.
- International Institute of Humanitarian Law & Doswald-Beck, L. (2005). San Remo manual on international law applicable to armed conflicts at sea: Prep. by International lawyers and naval experts convened by the HIIHL (First published 1995.). Cambridge U. P.
- Kraska, J., & Pedrozo, R. (2022). Disruptive technology and the law of naval warfare. Oxford University Press.
Kommentoi vastausta