Mikä on talvehtia sanan vastakohta. Jos linnut talvehtii etelässä, mitä voi sanoa, jos joku viettää kesää vaikka pohjoisessa?
Vastaus
Talvehtia-sanalle ei ole suomen kielessä vastakohtaa. Jäin kuitenkin pohtimaan kesän viettämisen ilmaisemisen mahdollisuuksia.
On joitakin kieliä, joissa kesän viettämiselle on oma sanansa. Esimerkiksi englannin kielessä talvehtia-verbin kääntyy sanaksi winter, jota käytetään myös substantiivin talvi käännöksenä. Sana summer taas kääntyy sekä kesäksi että kesän viettämiseksi. Espanjaksi talvehtia kääntyy muotoon invernar (talvi on espanjaksi invierno) ja viettää kesää veranear (kesä on verano). Suomen kielessä lähimpänä kesän viettämistä teonsanana voisi päästä kesiä-verbi, mutta sillä on toisenlainen merkitys: kesimisellä viitataan hilseilyyn, siis ohuen kerroksen irtoamiseen esim. ihosta tai limakalvosta. Toisaalta — ihohan kesii usein juuri auringonoton jälkeen ja Suomessa aurinkoa otetaan tyypillisesti vain kesäisin.
Ehkä sopivan ilmaisun etsimiseen ja keksimiseen voi ottaa mallia runoilijoilta ja lapsilta. Leikki on lapsille tyypillinen tapa oppia ja käyttää kieltä. Runoutta taas on kuvattu kielen leikiksi merkityksillä.
Runokielessä tyypillistä on kielikuvat, eli asian ilmaiseminen vertauskuvin ja symbolein. Kielikuvista esimerkiksi sopii metafora eli merkityksen siirto, jossa kielellinen ilmaus siirretään tavanomaisesta merkitysyhteydestään ja asetetaan uuden kohteen paikalle — kuten "Suuren nisäkkään keuhkoissa puhkeaa kukka" (Kristiina Wallin teoksessa Ilmaan uurtuva 2024) tai Olen tyhjä huone,/ ilmansuunnat ympärillä,/ kivet ilman jalkoja,/ istuvat kivet, opetetut./ (Eeva-Liisa Manner: Kontraputki teoksessa Tämä matka 1956).
Ehkä kesiä-sanasta (tai jostakin aivan muusta!) voisi metaforisesti muotoilla vaihtoehtoisen ilmaisun kesän viettämiselle?
Eli: kannustan tutkimaan, pohtimaan ja keksimään uusia ilmaisuja esimerkiksi runouden keinoin! Vuodenaikoihin liittyvää runoutta on kirjoittanut mm. Aale Tynni (Vuodenajat: runoja 1987). Tynnin teos sekä aiemmin mainitut Wallinin ja Mannerin teokset löytyvät Helmet-kirjastoista: https://helmet.finna.fi/
lähteitä & kirjallisuutta:
https://www.terveyskirjasto.fi/ltt00642
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:runo
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:metafora
https://www.janolehti.fi/no11/jouni-teittinen.htm
Siru Kainulainen, Kaisu Kesonen & Karoliina Lummaa (toim.) Lentävä hevonen : välineitä runoanalyysiin (2007)
Eeva-Liisa Manner (1956) Tämä matka
Aale Tynni (1987) Vuodenajat: runoja
Kristiina Wallin (2024) Ilmaan uurtuva
Kommentoi vastausta