Mikä on syy sille, että Suomen vuosilomalainsäädännössä lauantai lasketaan arkipäiväksi, joka kuluttaa kertyneitä lomapäiviä? Lauantaihan oli viimeksi Suomessa työpäivä vuonna 1965.
Vastaus
Syynä tähän on yksinkertaisesti se, että vuosilomalaissa arkipäivän määritelmä eroaa ns. normaalista arkipäivän käsityksestä. Tämä johtaa juurensa arkipäivän vanhasta käsityksestä, jolloin sillä tarkoitettiin kaikkia muita päiviä kuin sunnuntaita ja kirkollisia juhlapäiviä. Laissa ei ole säädetty minkäänlaista sääntöä sille, kuinka monta lauantaita vuosilomaan pitäisi kuulua, lauantait kuitenkin sisältyvät luonnollisesti lomaan, sillä ainakin osa vuosilomasta (12 arkipäivää) on pidettävä yhdenjaksoisesti. Työnantajasta ja työsopimuksesta riippuen voi olla mahdollista pilkkoa näiden 12 päivän ulkopuolelle jäävä loma lyhyempiin jaksoihin, joihin ei sisälly lauantaita.
Poikkeuksena tähän on kolmen päivän ja sitä lyhyemmät lomat, niitä työnantaja ei saa määrätä ilman työntekijän suostumusta sellaiselle päivälle, joka olisi normaalisti työntekijän vapaapäivä. Jos työhösi ei siis kuulu lauantaitöitä, niin pe-ma välinen työnantajan määräämä loma kuluttaisi sinulta vain kaksi lomapäivää, sillä loma olisi sen verran lyhyt, että lauantaita ei siihen voitaisi laskea.
https://www.erto.fi/tietopankki/vuosiloma/vuosiloman-pitaminen
https://www.erto.fi/ajankohtaista/kuinka-monta-lauantaita-pitaa-kuulua-vuosilomaan-1
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2005/20050162
Laiho, A., & Heikkinen, J. (2006). Vanhan kansan merkkipäivät (Laajennettu laitos.). Karisto.
Kommentit
Lauantai on edelleen monen monella alalla työpäivä.
Pääsiäislauantai ei kuluta lomapäiviä eikä ole pyhäpäivä. Se on ainokainen poikkeus, kummajainen suorastaan.
"Jouluaatto, juhannusaatto, pääsiäislauantai, vapunpäivä" opittiin poikkeuksena jo työurani alussa vuosikymmeniä sitten.
Kommentoi vastausta