Mikä on sanonnan "sammutetuin lyhdyin" alkuperä ja mihin aikaan se sijoittuu? Kansallisteatterin Canthissa se mainitaan myös, mutta epäilen, että se ei sovi Canthin aikaan 1844-1897. Etenkin, jos sanonta viittaa auton lyhtyihin.
Vastaus
Valitettavasti emme löytäneet sanonnan alkuperää.
Kävimme läpi muun muassa Kansalliskirjaston digitoituja sanomalehtiä. http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/search
Nykyisin sanonta sammutetuin lyhdyin kuuluu politiikan termistöön. Tällöin vaaleihin mennään ilman omaa ehdokasta.
Kommentit
Sehän taitaa liittyä 1960-luvun vaaleihin?
Sammutetuin lyhdyin?
Itse olen ymmärtänyt tuon ilmaisun merkitsevän sitä, että esimerkiksi kun puolue lähtee vaaleihin "sammutetuin lyhdyin", niin se ei ole kertonut äänestäjille kaikkea mitä aikoo valtaan päästyään tehdä. Eli äänestäjä ei tiedä, mitä todellisuudessa on luvassa. Samaan tapaan kuin sammuteuin lyhdyin lähenevä auto: se yllättää, ja useimmiten yllätys on ikävää laatua.
Eli kun ajaa sammauetuin lyhdyin, salaa todelliset tarkoituksensa.
Tuolta vastauksessa mainituista Kansalliskirjaston lehdistä vaikuttaisi ilmenevän, että "sammutetuin lyhdyin" on poliittisessa merkityksessään tullut alun perin käyttöön viittaamaan maalaisliiton toimintaan vuoden 1925 presidentinvaaleissa. Ilmaisu viittasi ilmiöön, jossa puolue asetti ehdokkaita presidentin valitsijamiehiksi, mutta ei nimennyt erikseen ketään henkilöä, jota nämä valitsijamiehinä tulisivat äänestämään presidentiksi.
Ilmaisu on ollut käytössä jo ainakin maalaisliiton vuoden 1925 vuosikertomuksessa, josta julkaistiin otteita useissa lehdissä kesäkuussa 1926 (Ilkka 16.6., Karjalan Maa 22.6., Suursavolainen 28.6.), ja myöhemminkin samoja vaaleja muisteltiin sitä käyttämällä (Helsingin Sanomat 17.6.1927, Tampereen Sanomat 20.5.1928). Seuraavien, vuoden 1931 presidentinvaalien yhteydessä ilmaisu on eri lehdissä ollut jo hyvinkin yleisessä käytössä tässä samassa merkityksessä.
Kommentoi vastausta