mikä on sanan "vaivihkaa" etymologia?
Vastaus
Murteissa käytetyt sanat 'vaivihkaa' ja 'salavihkaa' tarkoittavat 'salaa, hiljaa, huomaamattomasti'. Niiden alkuperä on verbissä vihkata ('suhista, mennä vauhdikkaasti') ja vihkaista ('mennä tai käydä nopeasti')
Verbi 'vihkaista' sekä 'vihistä' ('sihistä, havista') kuten myös 'viheltää' ja 'vihma' ovat samaa onomatopoeettista (eli toiminnasta aiheutuvaa ääntä jäljittelevää) alkuperää.
Lähde: Suomen sanojen alkuperä 3: R-Ö. (SKS 2000)
Kommentit
"Vihkaa" tuli selvitetyksi, mutta mistä tulee alkuosa "vai-"?
Etsin sanaa etymologisista sanakirjoista ja Nykysuomen sanakirjasta, jossa on tuon ylläolevan vastauksen sisältämä tieto. Tuon alkuosan selvittäminen vaatii enemmän suomen kielen ja kielihistorian asiantuntemusta, kirjaston lähteistä ei löytynyt tietä eteenpäin. Ongelma on siinä, että pitäisi tietää, onko sana vai, vaiva, vaihe tai mitä juurta, silloin sanojen kielihistoriallisen merkityksen tuntemus varmaankin auttaisi. Tosin saattaa olla, että alkuperää juuri siksi ei ole selvitetty eikä sitä sen vuoksi ole sanakirjoissakaan. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa on neuvontapuhelin, jossa voi esittää kieleen liittyviä kysymyksiä, ohjeet löytyvät tältä sivulta oikeasta reunasta, http://www.kotus.fi/index.phtml .
Vaivihkaa-sanan "vai" tuntuisi tarkoittavan äänetöntä. Vaikko-sanaa koskevan kysymyksen yhteydessä teillä on vastattu seuraavaa: "Suomen kielen etymologinen sanakirjan osassa 5 (1978) annetaan sanalle vaikko kolme merkitystä. – – Selitys on sanan vaieta yhteydessä. Vaikeneminen tarkoittaa eri murteissa myös tyyntymistä tai heikentymistä. Itämerensuomalaisissa kielissä oletettu kantasana on *vaikka, hiljainen, äänetön."
Kommentoi vastausta