mikä on saastamoinen nimen alkujuuri
Vastaus
Saastamoinen-nimen alkuperää on jäljitetty täällä aikaisemminkin:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=9cba51a6-79a…
Nimellä ei välttämättä ole yhteyttä saasta-sanaan (olkoonkin, että nimistöntutkijoista esimerkiksi Pertti Virtaranta on tällä kannalla), vaikka se esiintyy jo Agricolan sanastossa (Rucouskiria, 1544). Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan hänen aikanaan sitä tavattiin etupäässä länsimurteissa, itämurteissa harvemmin. Saastamoisten valta-alueiden Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan kirjakielestä sanan varhaisin esiintymä on kirjattu vasta 1700-luvun jälkipuoliskolla (Christfried Ganander), lähes 150 vuotta ensimmäisten Saastamois-merkintöjen jälkeen.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjassaan Saastamoisen yhteydessä esille ottamat äänteellisesti läheiset nimet Sastamala ja Sastmola ovat niin ikään alkuperältään epäselviä, joten tätäkään kautta ei Saastamoinen-nimen mahdollinen alkujuuri ole varmasti jäljitettävissä. Mielenkiintoisia teorioita kuitenkin on tarjolla: jo ensimmäiset Sastamala-nimen taustan tutkijat Ralf Saxén (1895) ja A. V. Koskimies (1902) päättelivät, että nimen alkuperäinen asu oli ollut Saastamala ja rinnastivat tämän Saastamoinen-nimeen; T. E. Karsten arveli nimeä ruotsalaisperäiseksi, Aina Lähteenmäki virolaiseksi (pohjoisvirolaisen Sastaman saaren perusteella); Pertti Virtaranta palasi Saxénin ja Koskimiehen linjoille ja esitti, että nimen kantasana oli ollut suomen kielen "saasta", josta henkilönnimi Saastamo ja paikannimi Saastamala oli johdettu samaan tapaan kuin Untamola ja Untamala nimistä Unto ja Untamo. Virtaranta viittasi Saastamoisen yleisyyteen sukunimenä sekä osoitti, että Vesilahden kartalta oli löydettävissä paikannimet Saastojärvi ja Saastonperä, jotka kukaties kuuluivat samaan nimiperheeseen kuin Saastamala. Millaisesta epäpuhtaudesta alun perin olisi ollut kysymys, sitä Virtaranta ei ryhtynyt arvailemaan.
Lähteet:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet
Suomen kielen etymologinen sanakirja. III
Sastamalan historia. 1,1, Esihistoria
Sastamalan historia. 2, 1300-1860
Kommentit
Viipurissa toiminut kirkonrakentaja kehitti kirkosta vars kaksoisristikirkon tyyppiä (ns kahtamoinen).
Myös Satakunta- nimi on kaikkialla germ. maailmassa eri muotovivahduksina tunntun "hundari" - käsitteen suomenkielinen vastine. Käsite on tuttu jo Tacituksen "Germaniasta". Se tark. suurehkoa yhtenäistä asutusaluetta, joka asetti satavahvuisen (yhden t ai useampia) joukon sodankäyntitarkoituksiin. Vrt Sastamala Sastmola Satakunda. Puuttuu vain i sanasta Sastmolia kuvaamaan isompaa aluetta.
no, entäs jos se onki sha-ash´gaz peräinen. jolloin jäljet johtavat Esteriin ja king´s chamberlainiin.
Härmän kylästä lähti 100 miestä sotaan joskus kuninkaan aikana. Vain yksi, pieni ja häjy mies palasi tuolta reissulta... Sadasta moinen, siis saasta moinen... tällaisen tarinan kuulin.
Minäkin olen kuullut joskus jostain hieman samantapaista. Liittyy myös johonkin varhaiseen sotaan. Noin sata miestä muodosti aina oman yksikkönsä. (Nykyäänkin on komppania noin sadan miehen suuruinen.) Tästä sadan miehen joukosta tietenkin jonkun piti olla päällikkökin, ja kun ei mitään termiä vielä tälle miehelle ollut niin hän oli sitten vaan Sadasta Ensimmäinen. Tätähän oli tietenkin sodan tiimellyksessä vaikea ja hidas lausua, joten se lyheni puheessa Saastamoiseksi. Eli jos haluaa oikein hakea jayhdistellä, niin Saastamoinen tarkoittaisi nykyään Komppanian Päällikköä. Nykyäänhän komppanian päällikkönä toimii yleensä Kapteenin arvoinen sotaherra.
Samantapaista olen myös kuullut.
Sadan miehen joukosta etsittiin yhtä joka suoriutuisi vaativasta tehtävästä ja koska oltiin savossa joku kysyi 'miten löyetään saas'ta moinen
Kommentoi vastausta