Mikä on Odysseuksen ja kykloopin tarinassa mainittu "law of hospitality" tai käänettynä vieraanvaraisuuden laki?
Vastaus
Tässä on kyse antiikin Kreikassa hyvin tärkeästä kestiystävyyden käsitteestä (kreikaksi ξενία, ksenía). Kestiystävyys velvoitti sekä isäntää että vierasta. Käsitteen alle kuuluivat esimerkiksi jakamisen, tasa-arvon, vieraanvaraisuuden ja kohtuullisuuden ihanteet. Kestiystävyyden katsottiin olevan jumalten asettama käytäntö.
Kreikkalaisen taruston keskiössä olevan Troijan sodan voidaan esimerkiksi katsoa lähtevän vakavasta vieraanvaraisuuden loukkauksesta. Kun Troijan prinssi Paris oli vieraana Spartan kuninkaan Menelaoksen luona, sieppasi Paris Menelaoksen vaimon Helenan mukaansa Troijaan. Tämä tapahtuma johti kreikkalaisten kaupunkivaltioiden hyökkäykseen Troijaa vastaan.
Odysseia-eepoksen yhdeksäs laulu kuvaa Odysseuksen ja hänen miehistönsä kohtaamista kyklooppi Polyfemoksen kanssa. Eepoksessa Polyfemos ja muut kykloopit kuvataan eristäytyneinä villeinä, joilla ei ole mitään kosketusta sivistyneen maailman kanssa. Odysseus puhuttelee Polyfemosta seuraavasti (suom. Paavo Castrén teoksessa Homeros: Troijan sota ja Odysseuksen harharetket, Otava 2016, s. 275):
Me olemme päätyneet tänne ja anelemme polvillamme sinua, että osoittaisit meille vieraanvaraisuutta ja antaisit meille lahjan, niin kuin on vieraiden suhteen pyhä velvollisuutesi. Kunnioita jumalia, arvon isäntä, tulemme eteesi turvananojina, ja Zeus on sekä vieraiden että turvananojien suojelija ja saattaa heitä heidän matkoillaan.
Polyfemos viis veisaa Odysseuksen pyynnöstä. Hän sanoo kyklooppien olevan Zeusta vahvempia ja tämän jälkeen syö muutaman Odysseuksen miehistön jäsenen.
Tämän kestiystävyyden äärimmäisen loukkauksen lisäksi Odysseian runoilija kuvaa kyklooppiepisodissa monin eri tavoin sivistyksen ja barbarian eroa. Kykloopit esimerkiksi juovat ruokajuomaksi maitoa ja humaltuvat viinistä, kun taas sivistyneet ihmiset juovat viiniä kohtuudella.
Kommentoi vastausta