Mikä on liminoiditila?

Kirjassa Kulttuurin muuttuvat kasvot (SKS 1999) on Tom Selänniemen artikkeli "Moderni turisti ja klassinen rituaaliteoria". Viitaten Victor Turneriin liminaalisuutta selvitellään näin:

"Liminaalisuuden käsite viittaa välimaillla olemiseen. Itse sana tulee latinan sanasta "limen", joka tarkoittaa kynnystä. Jos olet kahden huoneen, vaikkapa makuuhuoneen ja eteisen kynnyksellä astumassa makuuhuoneeseen, et ole enää eteisessä, mutta et myöskään makuuhuoneessa, vaan välimailla, kynnyksellä. Kuvitteellisesti voidaan ajatella,että eteisen säännöt eivät enää päde, mutta makuuhuoneenkaan säännöt eivät ole vielä voimassa, joten hetken ajan ikään kuin kaikki on mahdollista ja sallittua. Liminaalitilaa onkin usein verrattu kuolemaan, kohdussa olemiseen, näkymättömyyteen, pimeyteen, biseksuaalisuuteen ja erämaahan".

Liminaalin ja liminoidin välistä eroa selvitellään seuraavasti: "Turismissa esiintyvää siirtymäriitille ominaista liminaalisuuden kaltaista ilmiötä voisi turnerilaisittain kuvata liminoidiksi tai kvasiliminaaliksi. Nämä ovat termejä, jotka kuvaavat modernin teollisen yhteiskunnan vapaa-ajan monia alueita, joilla on liminaalisuutta muistuttavia piirteitä. Liminoidi eroaa liminaalista siinä, että edellinen on yksilöiden tuottamaa ja kuluttamaa ja jälkimmäinen anonyymiä ja sen uskotaan olevan jumalallista alkuperää. Liminoidi on myös fragmentaarista liminaaliin verratuuna - siinä on kyseessä liminaalissa tilanteessa esiintyvien komponenttien irrottaminen toimimaan erillään erikoistuneilla aloilla, kuten taiteessa." (Turner& Turner 1978:253)