Mikä on kirjan toimittajan (editor) tehtävä? olen usein törmännyt kirjoihin jotka on toimittanut eri henkilö(t) kuin kirjan kirjoittaja(t). Olen myös nähnyt…

Toimittajan tehtävä kirjassa on yleensä erilainen kuin kirjoittajan, vaikka on toki mahdollista, että myös toimittaja kirjoittaa jotakin kirjaan. Toimittajan täsmällinen tehtävä vaihtelee varmasti tapauskohtaisesti. Tieteellisissä teoksissa toimittajalta vaaditaan erilaisia asioita kuin vaikkapa kaunokirjallisen novellikokoelman toimittajalta. Tämä selostus pohjautuu omaan kokemukseeni asiasta sekä alla oleviin lähteisiin.

Joskus toimittaja saattaa olla se, jolta koko kirjan julkaisemisen idea lähtee liikkeelle. Ja toisinaan toimittaja saattaa vaikka itse kustantaakin kirjan. Toisaalta usein kirjan aihe on jo enemmän tai vähemmän valmiina, ja toimittajaksi pyydetään jotakuta, jolla on tietoa ja osaamista kirjan aiheesta. Toimittajia saattaa olla hyvin enemmänkin kuin yksi, jopa kokonainen toimituskunta, joka tarjoaa aiheeseen ehkä laajempaa näkökulmaa kuin yksi toimittaja.

Kirja saatetaan koota siten, että siihen pyydetään julkisesti artikkeleita, novelleita tai mistä kirja koostuukaan. Toisaalta kirjoittajia saatetaan yhtä hyvin kysyä mukaan suoraan, kun toimittajat tietävät, ketkä olisivat sopivia kirjoittamaan aiheesta. Osa teksteistä saattaa olla jopa aikaisemmin julkaistuja. Niin tai näin, toimittajien tehtävä on yleensä päättää siitä, mitkä tekstit tulevat kokoelmaan. Jos kirjassa on kuvitusta, toimittajat saattavat hoitaa myös sen valitsemista, tai sitä saattaa olla tekemässä erillinen kuvatoimittaja.

Usein tekstit eivät tule kokoelmateokseen ihan sellaisina kuin millaisina kirjoittaja ne ensimmäiseksi lähettää. Toimittajat lukevat tekstit ja antavat niistä palautetta, jonka perusteella kirjoittajat voivat muokata niitä. Tieteellisissä teksteissä yleisenä käytäntönä on käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita arvioimaan, onko teksti tieteellisesti pätevää ja miten sitä pitäisi hioa. Sisällön ohella toimittajat saattavat tehdä kielenhuoltoa tai antaa sen jonkun toimituksen ulkopuolisen tehtäväksi ja katsoa, että esimerkiksi lähdeviitteiden kaltaiset merkinnät ovat teoksen artikkeleissa yhteneväiset.

Joissakin julkaisuissa toimittajat saattavat kasata kirjan suuresta valmiista aineistosta. Esimerkiksi sanakirjoja varten on yleensä olemassa jonkinlainen sana-aineisto, josta toimittajat poimivat sanakirjan aiheeseen sopivat osat. Hyvä esimerkki on myös vaikkapa ”Suomen kansalliskirjallisuus” -sarja, johon on poimittu suomalaisten kirjailijoiden tekstejä vuosisatojen ajalta. Aineistona on ollut periaatteessa koko suomalainen kirjallisuus, josta on otettu toimittajien mielestä keskeisten kirjailijoiden tekstejä.

Toimittaja on siis eräänlainen teoksen kasaaja, jonka tehtävä on varmistaa, että kirjasta tulee mahdollisimman hyvä ja yhtenäinen. Se, kuinka paljon toimittaja voi käyttää omaa luovuutta, riippuu ihan siitä, millainen toimitettava teos on. Luultavasti toimittajan rooli saattaa vaihdella myös kulttuureittain hiukan, mutta suurempi ero lienee kuitenkin juuri tuossa, millaista teosta toimitetaan.

Kirjan toimittamisesta löytyy tietoa esimerkiksi seuraavilta nettisivuilta:

http://netn.fi/kirjoittajalle
http://www.kronolia.com/toimitustyot.html

Osoitteesta http://www.ammattinetti.fi/haastattelut/detail/3/4/62_haastattelu löytyy selostusta kustannustoimittajan työstä, joka on paljolti samanlaista kuin jonkin kirjan toimittaminen voi olla.