Mikä oli Helsingin todellinen väkiluku väestölaskennan mukaan vuonna 1900? Minä vuonna Helsingin suomenkielisten määrä ohitti ruotsinkieliset? Mikä oli vuona…

Sven-Erik Åströmin mukaan (Helsingin kaupungin historia 4-2) Helsingin vuoden 1900 väkiluvun laskemiseen on kolme mahdollisuutta: kirkonkirjoilla olevan väestön perusteella, henkikirjoilla olevan väestön mukaan ja väestölaskennan avulla. Viime mainitulla saatiin ns. todellinen väestö. Kirkonkirjojen luotettavuus kärsii siitä, että käytännössä monet muuttivat pois ottamatta papintodistusta. Henkikirjojenkin yleinen taso oli huono eikä niihin otettu ennen vuotta 1913 Venäjän alamaisia. Väestölaskenta antaa ehkä luotettavimman kuvan. Åströmin mukaan Helsingissä oli v. 1900 väkeä seuraavasti

kirkonkirjojen mukaan 93 576
henkikirjojen mukaan 79 126
väestölaskennassa 93 217

Väestölaskennan mukaan ("todellinen") väestö vuonna 1900 jakautui kielen mukaan seuraavasti

ruotsi 39 593 (42,5 %)
suomi 47 280 (50,7 %)
venäjä 4 399 (4,7 %)
saksa 709 (0,8 %)
muu 1 016 (1,1 %)
tuntematon 220 (0,2 %)

Vuonna 1890 tilanne oli kahden suurimman ryhmän osalta
ruotsi 29 860 (45,6 %)
suomi 29 787 (45,5 %)

Yllä mainitut laskentavaikeudet huomioon ottaen - väestönlaskenta suoritettiin vain kymmenen vuoden välein - ei ole tarkkaa tietoa siitä, milloin suomenkieliset ohittivat ruotsinkieliset, mutta väestön kasvuvauhdin perusteella voi arvioida, että se on tapahtunut jo vuonna 1891.

Oiva Turpeinen esittää teoksessaan

Helsingin seudun puhelinlaitos 1882-1982. - Helsingin puhelinyhdistys, 1981

(s. 167-178) katsauksen Helsingin puhelinliikenteen automatisoinnin vaiheisiin. Ensimmäiseksi automatisoinnin piiriin pääsivät töölöläiset v. 1922, viimeiset alueet 29.4.1929.

Heimer Björkqvistin mukaan (Helsingin kaupungin historia 5-3) Helsingin suurimmat laivanvarustajat 1.4.1939 olivat

laivojen määrän mukaan
Suomen höyrylaiva 57
Gustaf B. Thordén 18
Antti Wihuri 13
Nielsen & Thordén 7
H. Janhonen 6
Ernst Sohn 6
Suomen kalastus/Finska fiskeri 6

nettorekisteritonnimäärän mukaan
Suomen höyrylaiva 43 355
Gustaf B. Thordén 25 020
Antti Wihuri 19 851
Rederi Atlanta/Laivanvarustaja Atlanta 13 642
Nielsen & Thordén 8 779
Suomen Amerikan-linja (E. Tötterman) 8 480
varustamo Curt Mattsson 8 149

Näistä Gustaf B. Thordénin ja Antti Wihurin varustamojen varsinainen osoite oli Kulosaaressa, joka ei v. 1939 vielä kuulunut Helsinkiin.

Katajanokan sataman vientituotteista en löydä varsinaista tilastoa. Yleensä sen kautta kulki kappaletavara (pakattu tavara). Helsingistä vietiin enimmäkseen puutavaraa. Yleisesti ottaen pääkaupungin satamat olivat tuontisatamia.

Tietosanakirjojen mukaan Suomessa ei ole lainkaan aavikoiksi katsottavia alueita.