Mikä oli ensimmäinen sodasta kertova suomalainen romaani?

Hei,

Kiitos kysymyksestäsi. Se olikin varsin haastava ja laaja. Vastauksia olemme etsineet esimerkiksi teoksista Viime sotien kirjat (Juhani Niemi),

Kansalaissodan kirjalliset rintamat eli kirjallista keskustelua vuonna 1918 (Maria-Liisa Kunnas), Kirjailijoiden kentät ja kasarmit (Markku Envall) ja

Kirjallisuutemme lyhyt historia (Leena Kirstinä). Lisäksi kysyimme vinkkejä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) tietoasiantuntija Tytti Rajahongalta.

Näiden tietolähteiden jälkeen voimme esittää seuraavia vaihtoehtoja.

J.L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinat on vaikuttanut sotakäsityksiin kirjallisuudessa, vaikka se ei olekaan romaani, vaan ruotsinkielinen runoteos. Se ilmestyi kahdessa osassa vuosina 1848 ja 1860 ja kertoo Suomen sodasta (1808-1809).

Myös Zacharias Topeliuksen Välskärin kertomuksia julkaistiin ruotsiksi 1853-1867 ja se on historiallinen romaani, jota voi kyllä tulkita myös sotaromaaniksikin tietoasiantuntija Tytti Rajahongan mukaan.

Kyösti Wilkunan suomenkielinen, historiallinen romaani Tapani Löfvingin seikkailut Isonvihan aikana (julkaistu 1911-1912) voisi olla myös yksi ehdokas.

Sitten vuosina 1918-1919 on julkaistu esimerkiksi Janne Kreivilän (oik. nimi Toivo Tarvas) romaani Velisurmaajat, jota markkinoitiin sotaromaanina (Ilmarinen-lehti 1.3.1918), Juha Poutasen (oik. nimi Viljo Kojo) Raudun rintamalla: kuvaus vapaussodasta (1918) ja  F.E. Sillanpään Hurskas kurjuus (1919), jota on yleisesti arvostettu ensimmäisenä Suomen sisällissotaa käsittelevänä kaunokirjallisena teoksena. Joel Lehtosen novellikokoelmassa Kuolleet omenapuut (1918) sivutaan sotaa kokoelman viimeisissä novelleissa.

1940-luvun alusta voidaan mainita esimerkiksi Mika Waltarin sotaromaani Antero ei enää palaa (1940) ja Onttoni Miihkalin (oik. nimi Mikko Karvonen) sotapäiväkirja Raatteen tieltä Vuonniseen (1941). Vuonna 1946 ilmestyi Olavi Paavolaisen Synkkä yksinpuhelu, joka koostuu Paavolaisen päiväkirjoista, lähinnä jatkosodan ajalta. Myöhemmin vuonna 1954 julkaistiin tunnetuin suomalainen nykysotakirja eli Väinö Linnan: Tuntematon sotilas.