Mikä mahtaa olla Kalevalassa esiintyvä sampo?
Vastaus
Näin sampoa kuvaillaan Kalevalan 10. runossa:
Siitä seppo Ilmarinen,
takoja iän-ikuinen,
takoa taputtelevi,
lyöä lynnähyttelevi.
Takoi sammon taitavasti:
laitahan on jauhomyllyn,
toisehen on suolamyllyn,
rahamyllyn kolmantehen.
Siitä jauhoi uusi sampo,
kirjokansi kiikutteli,
jauhoi purnun puhtehessa:
yhen purnun syötäviä,
toisen jauhoi myötäviä,
kolmannen kotipitoja.
Kalevala, kymmenes runo, säkeet 409-422.
Sampo on siis runon mukaan mylly, joka tuottaa käyttäjälleen aineellista hyvää. Vastaavanlainen ihmelaite, Grotti-mylly, esiintyy germaanisessa perinteessä. Myllyn keksiminen on aikanaan ollut teknologian huippusaavutus. Sammon takojaa Ilmarista voidaan siis pitää älyniekkana, keksijänä tai hänet voidaan nähdä jumalallisen viisauden välittäjänä. Pekka Ervast pitää sampoa ihmiskunnalle ylhäältä annetun viisauden vertauskuvana. Myös taivaankappaleiden pyörimisliikettä on perinnekertomuksissa, uskonnollisissa ja filosofisissa teksteissä verrattu myllyyn.
Lähteet:
Hakamies, Pekka: Ilmarinen ja kansanomaiset teknoutopiat. Kalevalan hyvät ja hävyttömät. SKS 1999.
Ervast, Pekka: Kalevalan avain. Kristosofinen Kirjallisuusseura.
Kannattaa tutustua SKS:n Kalevala-sivustoon ja siellä mainittuihin lähdeteoksiin. Sivustolla on Kalevalan koko tekstin lisäksi otteita artikkeleista, joissa esitellään eepoksen henkilöitä ja keskeisiä asioita, kuten Sampoa: http://neba.finlit.fi/kalevala/index.php?m=10&s=77&l=1
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kalevala-sivusto: http://neba.finlit.fi/kalevala/
Kommentit
Pronssikautinen Nebran kiekko on 'kirjokansi', auringon, kuun ja tähtien vuodenkiertoa kuvaava pronssinen taivaankansikalenteri, joka myös sopisi sammon esikuvaksi. 'Kilkutteleehan kirjokansi' eli kiertäähän taivaalla näkyvät kohteet kuin myllynkivi katsojan yläpuolella ja tuottaa vuodenkierron ymmärtäjälle aineellista hyvää. Nebran kiekon tyyppinen sampo ylläpitää ymmärrystä auringon, kuun ja tähtien myllynkiven tavoin kiertävän ajankulun tulkitsemiseksi - tavallaan 'jauhaa' syötävää, arvokasta tuontitavaraa suolaa sekä tuotteita vaihdettavaksi harvinaisiin metalleihin.
Miksei sampo voisi olla ihan normaali vesimylly, joka jauhaa viljan lisäksi muutakin. Ei sitä tarvi sen enempää tulkita kun asia on niin kuin se sanotaan. Mylly mikä mylly. Sen ajan suuri ihme, joten ei liene kummallista että sitä naapurikylä himoitsee ja sen varastaa ja hajoittaa. Itse jauhavat pää märkänä käsikivillä jauhonsa kun naapurikylässä juodaan sahtia ja mylly hoitaa homman.
Kun ymmärrämme Kalevalaa syvemmin, Kalevalan tietäjien kertomana, kuvaa Sampo meidän elämäntehtäväämme jota me elämä elämältä taomme yhä täydellisemmäksi. Tämä sopii muidenkin mytologioiden opetuksiin kuin myös alkuperäisten Jeesuksen opetustekin kanssa joita opetetti Gumranin luostarissa jotka olivat peräisin Egyptin vanhan ajan mysteriolaitoksista.
Jos haluat tutustua enemmän, niin mene mun kotisivuilleni jossa on paljon syvällistä tietoa Kalevalasta ym.
http://www.kauno-mannonen.fi/61310259
Kommentoi vastausta