Hei!
Mikä mahtaa olla Jorge Luis Borgesin runo, jossa hän kirjoittaa jotain hetkestä, jolloin mielellään jättää tämän olemassaolon painon? Voinko saada koko runon tekstin sähköpostitse? Jos se ei käy, minkä niminen runo on ja missä kokoelmassa?
Kiitos etukäteen!
Vastaus
Etsitty Borgesin runo lienee Tríada kokoelmasta Los conjurados (1985); suomeksi se löytyy nimellä Triadi Pentti Saaritsan suomentamana kokoelmasta Peilin edessä ja takana : runoja vuosilta 1923-1985 (WSOY, 1998).
Runon viimeinen säe tiivistää "olemassaolon painon" jättämisen ajatuksen näin: "Millaista helpotusta tunnemmekaan sinä ja minä hetkellä juuri ennen kuolemaa, kun kohtalo päästää meidät murheellisesta tottumuksesta olla joku, ja koko universumin painosta."
Kommentoi vastausta