Meneekö suomesta kehitystukea maihin jotka eivät suostu vastaanottamaan laittomia siirtolaisia tai rikoksista tuomittuja kansalaisiaan?

Aihe on varsin vaikea, koska yksimielisyyttä ei oikein ole edes siitä, mitä terminologiaa tulisi käyttää, tai mitä jokin sana tarkoittaa, eikä virallinen termistö pakosti vastaa julkisuudessa käytettyä. Lisäksi palautusten tilanne vaihtelee maakohtaisesti, puheet ja teot eivät tunnu kovin hyvin kohtaavan ja lähdetietojen ajantasaisuutta on aika mahdoton täysin varmistaa. Siitä lienee kuitenkin konsensus, että Suomelta taloudellista tukea - kehitysapua tai muuta vastaavaa - saaneet maat eivät ole aina suostuneet ottamaan vastaan pakkopalautettavia kansalaisiaan. 

Yksi kynnyskysymys onkin selvästi se, palaako ihminen omasta tahdostaan. Irakin suurlähettiläs Suomessa on ykskantaan sanonut, ettei se ota kansalaisiaan kaikissa tapauksissa vastaan:

Irak vastustaa pakkopalautuksia Suomesta – suurlähettiläs: "Otamme vastaan vain vapaaehtoisesti palaavat ja rikoksiin syyllistyneet".

Tämä vastaanottamattomuus on joskus käyty Bagdadissa asti toteamassa. Irak on saanut Suomelta taloudellista tukea esim. Isisin vastaisen sodan jälkeiseen jälleenrakennukseen.

Vuosikymmenien ajan kehitysyhteistyöprojektien kohteena olleen Somalian kanssa vaikuttaa olleen vastaavia kysymyksiä. Raskaista rikoksista tuomitun Abdiqadir Osman Husseinin palautusta koskevassa artikkelissa Iltalehdessä ylikomisario toteaa seuraavasti:

Somaliaan ei voi viedä, jos he eivät ota henkilöä vastaan. Jokainen maa voi päättää, ottavatko vastaan palautettavia vai eivät. Toivomme, että hän lähtisi vapaaehtoisesti. Jos hän ei lähde niin, hänet saatetaan, Wahlman selvittää Iltalehdelle. [..] Taistelemme niin pitkään, että hän lähtee. Keinot löytyvät yleensä lopulta. Täällä Suomessa emme halua häntä pitää – varsinkin, jos täytäntöönpanokelpoinen maastapoistumispäätös on olemassa, teemme kaikkemme, että hänet poistetaan maasta.

Husseinin karkotuspäätös pantiin täytäntöön 2017.

Vastentahtoista palauttamista vaikeuttaa erityisesti palautumissopimusten puuttuminen - etenkin juuri niiden maiden kanssa, jonne palautuksia tapahtuu ylipäänsä eniten.

Taloudellisen tukemisen ja omien kansalaisten vastaanottamisen suhteesta on puhunut mm. kokoomuksen kansanedustaja Sofia Vikman:

On kestämätöntä, että Suomella ei kuitenkaan ole Irakin kanssa palautussopimusta ja Irak on kieltäytynyt vastaanottamasta takaisin omia kansalaisiaan. Näin ei voi jatkua. Turvapaikkajärjestelmämme ei voi toimia oikeudenmukaisesti ilman toimivaa palautuspolitiikkaa, Vikman sanoi.

Suomen taloudellinen tuki Irakille on ehdollistettava sille, että maa vastaanottaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet kansalaisensa kansainvälisen oikeuden ja velvoitteidensa mukaisesti.

Suomi ei palauta ihmisiä, joiden voidaan katsoa joutuvan esimerkiksi hengenvaaraan palautusmaassa.

Abdiqadir Osman Hussein. Wikipedia.

Irak vastustaa pakkopalautuksia Suomesta. yle.fi. 10.7.2018.

Kenet voidaan palauttaa ja miten? Sisäministeriö. Viitattu 21.9.2022.

”Minkälaista tukea Irakiin annetaan ja kenelle tuki lopulta valuu?”. Verkkouutiset. 23.11.2021.

Murhaajaraiskaaja halutaan karkottaa Somaliaan. Iltalehti. 14.10.2015.