Mahtaisiko mistään löytyä tietoa 1900-luvun alkuvuosikymmeninä toimineesta arkkitehti Runar Eklundista? Ainoa, mitä hänestä varmuudella tiedämme, on että hän suunnitteli Suvisaariston (Sommaröarna) huviloita, joista yhden itselleen pienelle Högkobben-saarelle, joka sijaitsee YLEn lomasaaren, Högkopplanin, kyljessä.
Vastaus
Arvioita ja tietoja Runar Eklundin suunnittelemista rakennuksista ei näytä löytyvän. Sen sijaan tässä jotain hänen elämänvaiheistaan (LÄHDE: Vem och vad, biografisk handbok 1926 ja 1936): syntynyt Pietarsaaressa 11.6.1882 kuuromykkäinkoulun opettajan poikana, solminut avioliiton Hilda W. Nybergin kanssa v. 1908, ylioppilas 1901, arkkitehti v. 1905, Helsingin kaupungin palveluksessa eri tehtävissä 1908-1924, osallistui poliittiseen toimintaan Ruotsalaisessa kansanpuolueessa, kuollut 20.9.1933. Sangen tunnettu henkilö oli hänen veljensä Artur (1880-1927), joka oli tunnettu itsenäisyysmies, urheilija ja urheilijapoliitikko, lehtimies ja poliitikko kansanedustajuutta myöten (hänestä löytyy tiivis elämäkerta Suomen kansallisbiografian 2.osan s. 516-518).
Vilkaisu nettiin (google "Runar Eklund")
ja Arkkitehti-lehden vanhoihin numeroihin tuotti jonkinverran lisätietoa.
Bertel Jungin kirjoittaman muistokirjoituksen mukaan (Arkkitehti 1933, liite,
sivu 35) Eklundin useimmat työt kätkeytyvät Rakennuskonttorin nimen alle, koska
hän työskenteli v. 1908-1924 Helsingin kaupungin palveluksessa. Julkisesti
hänen suunnittelunsa näkyy ainakin seuraavissa helsinkiläisissä julkisissa
rakennuksissa: Kaisaniemen kansakoulu (nyk. ala-aste, Puutarhakatu 1, yhdessä
Einar Flinckenbergin kanssa), Snellmaninkadun koulu (Punavuorenkatu
10/Albertinkatu 11), Kallion kirjastorakennus (Karl Hård af Segerstadin
apulaisena), Rikhardinkadun kirjaston lisäkerros ja Saksalaisen koulu
(Malminkatu 14). Arkkitehdin 50-vuotissyntymäpäivän johdosta julkaistussa
kirjoituksessa (Arkkitehti 1932, liite, sivu 21) Bertel Jung mainitsee, että
virkatyönsä ohella hän suunnitteli yksityisarkkitehtinä runsaasti
kotiseudullaan (kaiketi Pietarsaaren alueella).
Kommentit
Arkkitehti Runar Eklund on v. 1919 suunnitellut "Johtajan talon" Epilässä os. Nokiantie 2 konsuli Uno Khyryn toimesta. Paikalla ollut Epilän tilan (Epin) päärakennus paloi kansalaissodassa 1918 ja tapettitehtaan johtaja Uno Khyry joutui lähtemään talosta evakkoon tiettävästi aina Helsinkiin asti, missä antoi Runar Eklundille tehtäväksi suunnitella uuden talon palaneen tilalle.
Runar Eklundin piirtämästä "Johtajan talosta" on pohjapiirros painokuvana tehtaan historiikissä " 90 värikästä vuotta": Leila Penttilä. Rakennuksen kuva on nähtävissä Winter OY:n painoväritehtaan historiikissä "Kuusikymmentä vuotta kuvassa mukana": Merilahti-Penttilä. Johtajan talo kuuluu klassistiseen tyyliin. Talo on edelleen asuttavassa kunnossa, se on peruskorjattu ainakin kaksi kertaa.
Leila Penttilä Tampere
Runar Eklund on 1910-luvulla suunnitellut pari kesähuvilaa Suvisaaristoon. Toisen itselleen, ja toisen yksityisenä toimeksiantona.
Huvila, jonka hän suunnitteli itselleen, meni vasran alle joskus 30-luvun alussa - ehkä 33 kun hän oli kuollut.
Siinä huutokaupassa isoäitini huusi pari esinettä itselleen.
Sen toisen (isoäitini vuonna 1930 hankkima) omistanitse nykyyän. Sen piirustukset ovat vuodelta 1915 ja talo valmistui 1916 ja täyttää siis pyöreät 100 vuotta tänä vuonna.
Molemmissa taloissa on paljon yhteisiä yksityiskohtia; myös toinen huvila on säilynyt hyvänkuntoisena tähän päivään saakka.
Kommentoi vastausta