Lukutaidon yleistyminen Suomessa eri vuosisadoilla? Fredrika Runebergista kertovan historiallisen näytelmän alkurepliikeissä paljastuu, että hänen…

Luetettavia tilastotietoja asiasta on vasta vuodelta 1880

Tilastollisen vuosikirjan 1903 (tilasto 15b) mukaan koko maassa v. 1880

kansakoulukurssia korkeampi kaikkiaan 1,8 %
suomenkieliset 0,4 %
ruotsinkieliset 9,5 %
muita luku- ja kirjoitustaitoisia kaikkiaan 10,8 %
suomenkieliset 9,3 %
ruotsinkieliset 18,7 %
ainoastaan lukutaitoisia kaikkiaan 85,0 %
suomenkieliset 87,7 %
ruotsinkieliset 71,4 %

yhteensä siis vähintään lukutaitoisia 97,6 %
suomenkieliset 97,4 %
ruotsinkieliset 99,6 %

Kirjoitustaitoisten osuus oli siis tuohon aikaan vielä huomattavan pieni jos vertaa lukutaitoisiin.

Lukutaito tuli periaatteelliseksi vaatimukseksi Suomessa jo 1600-luvun lopulla. Vuoden 1686 kirkkolaki sääti: "Wanhemita pitä uscollisest manattaman / että he andawat Lapsens heidän Christilisen Oppins Cappalis hywin ja ahkerast opetetta ; ja käskettämän nijtä / joiden se murhe Seuracunnas pitä tule / Cappalaisen eli Luckarin / että he caikella wireydel Lasten opettamisen päälle pitäwät / ja opettawat Lapset lukeman Kirja". (24. luku, 11. pykälä).
Lain velvoite teki lukutaidon (ei kuitenkaan kirjoittamisen) opettamisen seurakunnan keskeiseksi tehtäväksi. Työn tuloksista on olemassa erilaisia arvioita. Seuraavat tiedot sisältyvät Mikko Juvan kirjoittamaan teokseen

Varsinais-Suomen seurakuntaelämä puhdasoppisuuden hallitsemina vuosisatoina (1600-1808). - 1955. - (Varsinais-Suomen historia 7 : 3-4).

Kisko v. 1721 26 %; Suomusjärvi v. 1721 16 %; Rymättylä v. 1722 23 %, v. 1726 31 % ja v. 1730 41 % ; Laitila v. 1724 20 % ja v. 1729 29 %; Pyhämaa v. 1731 44 %. Prosentit on laskettu seurakunnan koko väkimäärästä.
Erot olivat siis suuria, ilmeisesti riippuen kirkollisen virkakunnan tarmokkuudesta. Yleensä voimme kai olettaa, että 1700-luvun loppuun mennessä ainakin nuorempien ikäluokkien parissa lukutaito oli jokseenkin normaali. Toisaalta taito saattoi olla pinnallinen eikä kiinnostavaa luettavaakaan ollut sen vahvistamiseksi ja ylläpitämiseksi. Varsinais-Suomi kuitenkin on ollut kehityksen kärjessä koko maassa.

Pentti Laasonen esittää kirjassaan

Pohjois-Karjalan luterilainen kirkollinen kansankulttuuri Ruotsin vallan aikana. - Helsinki, 1967. - (Suomen kirkkohistoriallisen seuran toim. 72).

seuraavia prosenttilukuja koko Pohjois-Karjalan lukutaitoisista (prosentit laskettu ehtoollisella kävijöiden määrästä)
V. 1740 hyvin 20 %, huonosti 10 %, yhteensä. 30 %
V. 1770 hyvin 52 %, huonosti 6 %, yhteensä 58 %
V. 1800 hyvin 58 %, huonosti 12 %, yhteensä 70 %

Edellisten hajanaisten lukujen valossa voi kai sanoa, että enemmistö saavutti joltisenkin lukutaidon 1700-luvun jälkipuoliskolla, 80-90 % ehkä seuraavan vuosisadan puolenvälin jälkeen. Edellä mainitun teoksensa jatkossa

Vanhan kirkollisuuden hajoaminen Pohjois-Karjalassa. - Helsinki, 1971. - (Suomen kirkkohistoriallisen seuran toim. 83).

Pentti Laasonen tosin toteaa, että eräiden pohjoiskarjalaisten pappien arvioiden perusteella näyttäisi siltä kuin lukutaidon taso olisi jopa laskenut 1800-luvun puolivälissä. Luultavasti kyse oli enemmänkin siitä, että vaatimustaso oli tuohon aikaan noussut.

MUUTA KIRJALLISUUTTA:

Kuikka, Martti T.
Suomalaisen koulutuksen vaiheet. - Helsinki, 1991.

Syväoja, Hannu
Kansakoulu - suomalaisten kasvattaja : perussivistystä koko kansalle 1866-1977. - Jyväskylä, 2004.

Kauranen, Kaisa
Kuin kuokka vaihtui kynään. - (aikakauslehdessä Hiidenkivi 3/2005)

Halila, Aimo
Suomen kansakoululaitoksen historia 1 : kansanopetus ennen kansakoulua ja kansakoululaitoksen syntyä. - Porvoo, 1949.

Vikman, K. O.
Suomen kansan lukutaidon synty ja kehitys Ruotsin vallan aikana. - Helsinki, 1910.