Luin vuoden 1904 Päivälehteä sen digitaalisessa muodossa ja koko lehden fontti oli antiikvaa. Luin tämän jälkeen 1905 julkaistua Helsingin sanomaa, jossa artikkelit olivat fraktuuralla ja esimerkiksi mainokset antiikvalla. Lähteiden perusteella Päivälehti siirtyi käyttämään antiikvaa 1890-luvulla. Onko tietoa, miksi Helsingin Sanomat, joka ymmärtääkseni on lakkautetun päivälehden jatkaja, käytti fraktuuraa vaikka siitä edellinen lehti oli jo luopunut? Ja miksi mainoksissa käytettiin antiikvaa, vaikka lähteet väittävät, että ihmiset lukivat fraktuuraa sujuvammin.
Vastaus
Pekka Mervola käsittelee sanomalehtien ulkoasua varsin laajasti väitöskirjassaan Kirja, kirjavampi, sanomalehti - Ulkoasukierre ja suomalaisten sanomalehtien ulkoasu 1771 - 1994. Mervolan mukaan Päivälehti tosiaan siirtyi antikvan käyttöön vuonna 1898, mutta lukijat vastustivat sitä, ja Päivälehden seuraaja Helsingin Sanomat palasi takaisin fraktuuraan vuonna 1904. (Ks. s. 154 - 155.)
Mervola mainitsee myös ilmoitusten antikvakirjaimet, mutta ei suoraan sano, miksi niitä käytettiin (s. 129). Luultavasti antikvan oli tarkoitus herättää huomiota, samaan lopputulokseenhan pyrittiin mm. ilmoitusten kirjainten pistekoon suurentamisella, kuvituksella ja mitä erilaisimmilla kirjasinlajeilla.
Kommentoi vastausta