Luin hiljattain lehdestä kuolinilmoituksesta runon tai värssyn, jossa ihasteltiin "Millainen elämä!" ja keskityttiin muistamaan ihaillen sitä mitä vainajan eläessä on tapahtunut.
Vaikka näin huonoilla vihjeillä tuskin löydän kyseistä värssyä, onko löydettävissä toista runoa, muistolausetta tai värssyä jossa kunnioittavasti nostetaan hattua pois lähteneen upealle elämälle, ei niinkään korosteta sitä surullista tosiasiaa että se on nyt loppunut? Mutta edelleen silti sävy on kunnioittava ja muistotilaisuuteen sopiva. Lukiessani en tiennyt tarvitsevani samanlaista näin pian.
Kiitos avusta.
Vastaus
Helsingin Sanomien arkistohaku sanoilla "Millainen elämä" tai "Mikä elämä" ei valitettavasti antanut hakutuloksessa yhtään kuolinilmoitusta tai värssyä. Selailin läpi viikonloppunumerot ajalta 4.9.2021-29.1.2023 enkä löytänyt tällaista ilmaisua. E-press verkkopalvelussa voi selata vanhoja sanomalehtiä paikan päällä kirjastossa mm Porvoossa ja Pornaisissa.
Esimerkiksi näissä runoissa ei korosteta surua vaan elettyä elämää:
Parra, Violeta. Elämälle kiitos/Miten voin kyllin kiittää.
Kilpi, Eeva. Älä ajattele että elämä on lyhyt
Viita, Lauri. Oi kuinka ihana
Vala, Katri. Mikä siitä, että kuolema tulee!
Pohjanpää-Siimes, Elina. Mikäpä minun on lähtiessä
Juvonen, Helvi. Jäkälä nosti pikarinsa
Vainio, Juha. En päivääkään vaihtaisi pois
Rydman, Kari. Me emme itke
Kommentoi vastausta