Luen Päätalon kirjaa Loimujen aikaan enkä eka kertaa. Siinä sivun 422 kohdalla Kalle ja isänsä viedään kaatamaan koivikkoa, joka on jäänyt tekemättä. Nimenomaan kaatamaan, koivua ei korjata vaan jätetään metsään. Koivua ei ollut arvopuu.
Aiemminkin olen kaupunkilaisena tätä miettinyt mutta en ole selvittänyt itselleni.
Nyt aattelin kysäistä, voisiko tätä kautta saada asiaan opastusta. Kirjassa kyse on ilmeisesti valtion metsistä ja sen suunnitelmista.
Jätettiinkö koivut kaadettuina metsään?
Ja mikä on koivun arvo tänä päivänä?
Vastaus
Artikkelissa "Koivun hintakehitys ei heijasta sen käyttöarvoa" kerrotaan seuraavaa:
"Koivun rooli Suomen metsätaloudessa ja metsänhoidossa on vaihdellut hyvin paljon viimeisen reilun sadan vuoden aikana. Varhaisissa metsänhoito-oppaissamme 1800-luvun loppupuolelta koivulla nähtiin merkitystä lähinnä polttopuuna, eikä laajamittaiseen kasvatukseen sisämaassa kaukana kaupungeista uskottu olevan edellytyksiä. Koivun käyttöä haittasi pitkään sekin, ettei sitä voitu uittaa käyttöpaikalle, koska koivu ei pysy pinnalla samalla tavalla kuin huokoisemmat havupuut. Sotien jälkeisissä hakkuissa koivu kaadettiin usein maahan lahoamaan, koska sillä ei yksinkertaisesti ollut käyttökohteita. Uusien koivikoiden syntymistä ehkäistiin kemiallisella lehtipuun torjunnalla taimikoissa. Lentokoneet suihkuttelivat myrkkyä taivaalta ja metsurit levittivät lehtipuita tappavaa torjunta-ainetta reppulevityksenä. Näistä ajoista tavat ovat muuttuneet ja nykyään koivu nähdään arvopuuna ja lehtipuuosuuden lisäämiseen pyritään metsänhoito-ohjeissa ja sertifikaateissa, sekä metsäyhtiöiden ympäristöohjelmissa."
Koivun tämän hetken hintatasoa voi tutkia esimerkiksi täällä.
Kommentit
Muutama vuosi sitten näin Helsingissä, Östersundomin alueella, paikan jossa oli kaadettu puuta. Ihmettelin sitä, että siellä oli paljon ranteenpaksuista koivua pitkin poikin. Muutaman vuoden lahonneena ne olivat pehmeitä ja risukossa oli joutui rämpimään kuin suolla. Kuvittelin, että ohuet puut oli jätetty tasaamaan rikkonaista maastoa isojen koneiden alla. Koneiden koon näki ajourista. Nyt selvisi sitten sekin mysteeri.
Toinen veikkaukseni oli, että maanomistaja katsoi kaavaluonnoksesta että alueelle rakennetaan kerrostaloja ja otti etunojaa. Mutta viimeisin luonnos - ennen kuin KHO tappoi suunnitelmat - sijoitti kerrostalot ihan eri paikkaan, ja tuon raiskion kohdalle suunniteltiin pientaloja. Viimeisessäkin luonnoksessa se oli edelleen merkitty metsäpeitteiseksi.
Kommentoi vastausta