Löytyykö teosta, jossa "ylistetään" miestä?

Jaaha, nyt on ylistämällä alistaminen käännetty näin päin. Koska se on niin uutta, kovin paljon valmista aineistoa ei taida löytyä.

Aivan ensimmäiseksi pitänee miettiä, missä sävyssä annettua tehtävää alkaa toteuttaa. Vaihtoehtoja on. Pikkupiruilu, isompi piruilu, naiivius, kliinisyys... mieluiten ei kuitenkaan paatos.

Kirjallisuudessa on olemassa yksittäisten miesten ylistystä, ja nykyisessäkään poliittisessa maailmassa ylisanoja ei aina säästellä kun viisasta johtajaa halutaan kuvata. Niillä on vain taipumuksena kääntyä kuvattavaansa vastaan, tuskin kukaan enää suhtautuu Ajatusten Tonavaan kunnioittavasti. Periaatteena on, että kuolleista ei puhuta pahaa, siksi hautajaispuheet ovat varmaan sellainen lähde josta positiivisia miesilmaisuja voisi löytyä viljaltikin. Ehkäpä kirjallisuuden tunnetuin esimerkki on Antoniuksen puhe Shakespearen "Julius Caesarissa."

Teoksessa "Viisaus on ainoa rikkaus" on osio Mies ja nainen, jossa on mm. Aleksis Kiveltä pieni pätkä: Miehen luonnossa tarvitaan aina murena karmeutta, jotain kanuunan jyrkeydestä, valmiina ampumaan ulos koska niin tarvitaan täällä elämän kamppauskentällä.

Hannu Tarmio on toimittanut teoksen "Ajatuksia miehestä ja miehelle." Kirja on julkaistu jo 1980.

Vuodelta 1999 on peräisin teos "365 sanaa miehelle", sen on toimittanut Lari Junkkari.

Kirjasessa "Minäkö keski-ikäinen mies?" ote on kepeä, mutta totuuden kultahippusia silläkin tapaa. Vuodelta 2002.