Löytyisikö parempaa tietoa asiaan. Olen kuullut paikannimen "Kesälahti" tulevan siitä kun aikoinaan Valamon munkit kävivät kesäisin pyytämässä kaloja, lähinnä isoja lahnoja Kousan lammesta, mitkä he sitten säilöivät tynnyreissä suohon. Samasta lammesta on kuulemma vieläkin saatu kookkaita lahnoja. Olisiko tässä nimiasiassa jotain perää?
Vastaus
Kesälahden kylän nimen taustalla lienee luontonimi, vaikka nimeä ei tunnetakaan lahdennimenä, vaan kirkonkylän kohdalla oleva lahti on Savilahti. Nimi voi perustua eräkaudella lahdelle tai lahden kautta tehtyihin kesäajan kalastusmatkoihin tai siihen, että kesä tulee lahden etelään laskeville rannoille aikaisin.
Metsästys- ja kalastusteorian kannalla on Kesälahden seurakunnan 300-vuotishistoriikin kirjoittanut kunnanlääkäri Niilo Tammela. Erämaankäynti muodosti erittäin tärkeän tulolähteen keskiajan suomalaisten taloudessa. Joka vuosi kesän tullen retkeiltiin erämaihin kalastamaan ja metsänriistaa pyytämään. Koko kesä vietettiin näissä toimissa, asuntona rannalle rakennettu pieni pirtti. Vasta talven tullen palasivat erämaankävijät saaliineen kotiin. Tällaisesta käytännöstä arvelee Tammela Kesälahti-nimen johtuneen. Nimen olisivat siis aikoinaan antaneet eränkävijät, jotka kävivät seudulla vain kesäisin ja joiden pirtti sijaitsi jonkun lahden rannalla, joka heille oli näin "Kesälahti". Nimi yleistyi sittemmin koko paikkakunnan nimeksi.
Kirjassaan Vanhoja muistoja Uukuniemen ja Kesälahden seurakunnista arvelee nimimerkki Tuomi (opettaja Erik Häggman) puolestaan Kesälahden nimen syntyneen siitä, että se osa Pyhäjärveä, joka on Totkunniemen, Riihiniemen, Taipaleen ja Piikkeenniemen välissä, on matala ja keväällä ensimmäisenä vapaa jäästä.
Kousan kalastuspaikka kuului Valamon luostarille, kunnes sen maat Stolbovan rauhan jälkeen läänitettiin yksityisille. Munkkien osuuteen Kesälahden nimeämisessä eivät tutkimani lähteet kuitenkaan ota kantaa suuntaan eikä toiseen. Sillä perusteella, että Tuomin mukaan kreikkalaiskatolista perua seudun paikannimistössä edustavat eritoten venäläisperäiset nimet – mm. Kereli, Teppananmäki Totkunniemellä, Kauronmäki Purujärvellä, Iivanannurmi kirkonkylässä sekä Suitsan ja Ignatun saaret – voisi ansion suoda mieluummin Tammelan tarkemmin nimeämättömille karjalaisille eränkävijöille.
Lähteet:
Suomalainen paikannimikirja
Historiallinen aikakauskirja. 1912
Niilo Tammela, Kesälahden seurakunta 300-vuotias
Tuomi, Vanhoja muistoja Uukuniemen ja Kesälahden seurakunnista
Kommentoi vastausta