Liukkailla kävelyn helpotus, miten on lasketaan kiikkeryyden väheneminen & Onko olemassa jotain fysiikan yhtälöä tai kaavaa kiikkeryydelle joka kertoisi olenko osunut oikeaan?
Olen havainnut käytännössä että jos kävelen liukkailla niin kuin armeijassa opetettiin pysyn pystyssä ison ruhoni kanssa joten kuten välillä liukastellen.
Sen sijaan jos improvisoin ja kävelen ikään kuin tukinuittaja tai nuorallatanssija kuvitteellisen tukikepin varassa pysyn paljon paremmin pystyssä katsomatta enää niin paljoa jalkoihin.
Usein kävelen siten horisontaalitasossa kädet kymmentä vaille neljässä kurotettuna perinteisestä kellotaulusta katsoen ja vaihdan päittäin puolia jos puutuu paikat.
Juttelin aiheesta pintaraapaisten erään Koneinsiöörin kanssa ja hän sanoi että kääntäen taitoluistelijat hyödyntävät ilmiötä. Keho kasassa pyörii nopeammin ja kurotettuna hitaammin.
Vastaus
Pitää paikkansa, että luistelija saa piruettiinsa vauhtia vetämällä kädet vartalon lähelle. Yhteishyvä Veera Salomaa näyttää videossa piruetin ja valsiihypyn.
En löytänyt tukea kuvaamasin tyylin sopivuutta juuri liukkaille pinnolle.
Fysioterapeutti Kaisa mäkinen kertoo Satakunnan kansa lehdessä 16.1.2017 kaksi eri kävelytapaa, joilla pärjää liukkaalla kelillä. "Yksi hyvistä konsteista talviliukkaalla pystyssä pysymiseen on viihteen monitoimimies Pertti Pasasen esittelemä kävelytyyli, niin sanottu spede-kävely.
Siinä eteneminen tapahtuu lyhyin, harkituin askelin siten, että jalat kulkevat vähän tavallista kävelyasentoa leveämmällä ”raiteella”. Polvet joustavat.
Olennaista on jännittää sisäreiden lihaksia – sitä enemmän, mitä liukkaampi keli. Tarkoitus on saada lantio niin jäykäksi, ettei painopiste pääse siirtymään kehon ulkopuolelle.
Toinen kävelytyyli jota liukkaalla kannattaa kokeilla on nimeltään pingviinikävely. Siinä nojataan kävellessä hiukan eteen niin, että paino pysyy etummaisen jalan päällä. Askelet ovat lyhyitä ja astuminen tapahtuu koko jalkapohjalla." Satakunnan kansa
Kuvaamasi "tukinutto-tyyli" on kuitenkin aika lähellä monia tasapainoharjoitteita. Esim Studio 55 ja Forssa.fi
Kommentit
Oma kokemukseni on, että tasapaino liukkailla keleillä parantui huomattavasti kun ihan eri asian takia päädyin harjoittamaan reisien takaosan lihaksia, tai oikeammin tein harjoituksia joilla korjasin lantion ja jalkojen lihasten keskinäistä tasapainoa. Etureidet olivat liiassa rasituksessa ja monet muut lihakset heikkoja. Sen jälkeen onnistui rullaluistelu ja sen jälkeen en ole enää kaatunuillut talvisin kuten ennen. Tein sen yksinkertaisella kyykkyjumpalla, pitkän ajan kuluessa, mutta niin vähin toistoin ettei siitä ollut kunnon kohottajaksi. Juju oli se, että käänsin jalkateriä enemmän ja enemmän ulospäin, jolloin kyykkäys vaatii enemmän takareisiä.
Kommentoi vastausta