Liittyykö Google-kääntäjän käyttöön jotain tekijänoikeusasioita? Eli onko siinä jotain rajoituksia, miten sitä voi käyttää julkaistavan kirjan käännöstä tehdessä? Kokonaan sellaisenaan käännös ei tietysti ole edes käyttökelpoinen, mutta monet yksittäiset lauseet ja jopa kappaleet voivat olla ihan hyviä, eivätkä tarvitse muokkausta.
Vastaus
Kääntämistä on perinteisesti ajateltu luovana työnä. Kääntäjälle syntyy tekijänoikeus kääntämäänsä teokseen. Konekääntäminen mutkistaa tekijänoikeuden perusteita ja tietokoneavusteisten käännösten tekijänoikeudellinen asema lienee vielä jossain määrin epäselvä. Vastaajamme eivät ole päteviä antamaan tarkempia oikeudellisia linjauksia.
Jari Leinon Tampereen yliopistolle laatimassa pro gradu -tutkielmassa käsitellään jonkin verran myös tietokoneavusteisen kääntämisen tekijänoikeudellisia ongelmia. Tutkielmassa mainitaan mm.: "Tekijänoikeusneuvosto on lausunnossaan TN 2006:6 todennut, että sellainen mekaaninen tietokoneavusteinen käännös, jossa käännösohjelma pääasiassa suorittaa käännöksen sana sanalta, ei voi olla tekijänoikeudellisen suojan piirissä, koska tekijänoikeuslaki ei ylipäätään suojaa koneen luomaa työtä eikä tällainen työ voi olla tekijänoikeuslaissa tarkoitetulla tavalla itsenäinen ja omaperäinen."
Työvälineisiin tekijänoikeus ei kuitenkaan katso. Jos käännösmuisti- tai konekäännös on ihmisen tarkastama ja viimeistelemä, on se tekijänoikeussuojan piirissä siinä missä kokonaan käsin tehtykin käännös. Etenkin asiatekstin kääntäjistä monet käyttävät työssään käännöstyökaluja.
Leino, Jari: Kääntäjä ja tekijänoikeus https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/83681/gradu05995.pdf?seque…
Suoraan konekäännettyä kirjallisuutta voi päästä myyntiin verkkokirjakauppoihin. Räikeimmät tapaukset huomataan varsin pian: Suomalainen kirjakauppa poisti konekäännöksistä narahtaneen kustantamon https://yle.fi/uutiset/3-9128882
Korvaako kone kääntäjän: https://blogit.utu.fi/utu/2017/04/28/korvaako-kone-kaantajan/
Kommentoi vastausta