Lakkaako kirjastot nykymuodossaan olemasta tulevaisuudessa ja mitä arvelette muuttuuko kirjastonhoitajan työ, vaikkapa tällä vuosikymmenellä? Nyt sähköiset…

Kirjastot ja kirjastonhoitajat ovat ajassa ja muutoksissa mukana, toiminta muuttuu ja työ muuttuu jatkuvasti. Kirjastoissa pyritään mahdollisimman hyvin vastaamaan asiakkaiden uusiin tarpeisiin ja kehittämään toimintaa. Jo nyt saa kirjastoista lainata sähkökirjojen lukulaitteita (myös Vaasan kaupunginkirjastosta, ks. www.vaasa.fi/ Kirjastopalvelut) ja jonkin verran myös sisältöä niihin. Kun tekijänoikeus- ja taloudelliset kysymykset kustannusalan kanssa saadaan selvitettyä tulee sisältöjen määräkin kasvamaan. Kyllä kirjastoilla on merkitystä myös sähköisen kirjallisuuden tarjonnassa, eihän kaikilla ole varaa tai halua ostaa lukulaitteita sen paremmin kuin paperikirjojakaan.

Kirjalainaus on jo pitkään ollut vain osa toimintaa. Kirjastoissa ja kirjastojen verkkopalveluiden kautta voi lukea sähköisiä lehtiä (Vaasassa esim. ePress, kotimaisia sanomalehtiä näköisversioina ja Pressdisplay, n 350 päivittäistä sanomalehteä ympäri maailmaa) ja ladata musiikkia omalla kirjastokortilla (Naxos Music Library). Kirjastot tarjoavat asiakkailleen monenlaista tietopalvelua, erilaisista sähköisistä tietokannoista Lainaa kirjastonhoitaja –palveluun, jossa voi varata ajan kirjastonhoitajalle henkilökohtaista neuvontaa varten. Kokoelmiin kuuluu kirjojen ja lehtien lisäksi mm musiikkiäänitteitä, dvd-elokuvia, konsolipelejä sekä äänikirjoja. Lisäksi kirjastoissa järjestetään jatkuvasti mitä erilaisimpia näyttelyitä ja tapahtumia niin lapsille kuin aikuisillekin.

Monet ovat kanssasi eri mieltä lukulaitteiden käytettävyydestä ja pitävät niitä kömpelöinä ja hankalina. Kirjat esineinä miellyttävät, ne ovat kauniita ja toimintavarmoja. Varsinkin kaunokirjallisuuden lukeminen laitteesta on monen mielestä ikävää eikä kuvitus pääse oikeuksiinsa. Kaikkea kirjallisuutta ei varmasti edes pystytä digitoimaan. Paperikirjojen ja –lehtien valmistus ja käyttö tuskin loppuu maailmasta ainakaan lähivuosikymmenien aikana, ja siksi perinteinen kirjastotoimintakin tulee varmasti elämään vielä pitkään.

Vaikka paperia säästyisikin, niin lukulaitteiden, kuten muidenkaan digitaalisten laitteiden, valmistus ei ole ollenkaan ympäristöystävällistä puuhaa, päinvastoin, samoin kuin niiden hävittäminen. Laitteita ja niiden osiahan valmistetaan eri puolilla maapalloa ja kuljetetaan hyvinkin pitkiä matkoja, kuten myös niihin käytettäviä raaka-aineita, jotka paljolti ovat myrkyllisiä, kuten esim. beryllium ja kadmium. Hylätyistä elektroniikkalaitteista syntyy kymmeniä tonneja tonnia jätettä vuodessa. Sähköäkin niitä varten on tuotettava. (Moisio, Tiina, Satu Lähteenoja & Michael Lettenmeier (2008): TavaraMIPS - Kodin tavaroiden luonnonvarojen kulutuksen arviointi (pdf, Kuluttajatutkimuskeskus). Kuluttajatutkimuskeskuksen julkaisuja 6/2008.)