Kyysymykseni koskee pikkuleipiä. Eri yhteyksissä on tullut esille se, että 1900-luvun paikkeilla - ja ehkä aiemminkin - on tehty pikkuleipiä, joiden nimi on "tappioleivät". Helsingissä on jokin kotimuseo tms, jossa leivotaan kesäisin leivonnaisia vanhojen reseptien mukaan ja yleisö voi mennä sinne kahville ja pikkuleiville. Tässä yhteydessä mainitaan "tappioleivät" samoin kuin "fennomaanit". Anna Olsonin keittokirja myös mainitaan. "Fennomaanit"-nimi kertoo asiansa, mutta "tappioleipien" nimen historiaa ei kerrota näissä yhteyksissä. Asikkalassa sijaitsevan Urajärven kartanon viimeisimmän emännän, Lilly von Heidemanin reseptikirjassa (julkaisija Museovirasto, kirjoittaja Jouni Kuurne) ruotsinkielinen nimi on "tappiobröd". Vaikuttaa siis siltä, että nimi on alun perin suomenkielinen. Mihinkähän tappioon nimi viittaa? Tehtiinkö marenkipikkuleipiä jonkun asian kunniaksi tai lohdutukseksi? Olisi mukava tietää. Tätä kysyy innokas pikkuleipien leipoja.
Vastaus
Tappioleipien resepti löytyy monestakin paikasta, mm. alla olevalta Kotilieden sivuilta, mutta ilman selvitystä nimen synnystä:
https://kotiliesi.fi/resepti/olsonin-tappioleivat/
Resepti löytyy myös mm. kirjasta Hyvä ruoka : Anna Olsonin keittokirja II kotia ja koulua varten, jonka ensimmäinen painos on vuodelta 1901.
Hotelli- ja ravintolamuseossa selvitettiin asiaa, ja vastattiin näin:
"Keittokirjassa on tappioleipien lisäksi ainakin ”suomenmieliset”-nimisten pikkuleipien ohje. Tämä voisi viitata siihen, että Olsoni on kommentoinut poliittista tilannetta, jopa tuonut ilmi omia poliittisia kantojaan, leivonnaisten nimissä.
Suomenmieliset voisi viitata fennomaaneihin ja/tai fennomaaniseen Suomalaiseen puolueeseen tai siitä vuosisadan vaihteessa erottautuneeseen Nuorsuomalaiseen puolueeseen, jossa Olsoni siis itse toimi. Nuorsuomalaisten perustamisen jälkeen Suomalaista puoluetta alettiin nimittää Vanhasuomalaisiksi. Puolueita erotti nuorsuomalaisten liberaalius ja tiukka Suomen perustuslain kannatus ensimmäisen sortokauden aikana, kun taas Vanhasuomalaiset suosivat myöntyväisyyspolitiikkaa.
Olsoni oli aktiivinen paitsi Martoissa, myös Nuorsuomalaisessa puolueessa ja jopa maanalaisessa vastarintajärjestö Naiskagaalissa. Hän toisin sanoen edusti naisliikkeen konservatiivisempaa linjaa, jossa naisten kotitalousopetusta kannatettiin, kannatti Venäjän kysymyksessä perustuslaillisuutta ja jopa kiellettyä vastarintaliikettä. Naiskagaali varusti sisällissodan alla valkoista puolta, ja sillä on siteitä myös Lotta Svärd -järjestöön.
Mikä sitten on pikkuleipien nimessä mainittu tappio? Nimen selvittäminen vaatisi ehkä tarkempaa perehtymistä 1800-1900-lukujen vaihteen tapahtumiin ja Olsonin henkilöhistoriaan, kirjahan on julkaistu vuonna 1901. Toki on aivan yhtä lailla mahdollista, että nimi on arkipäiväinen ja täysin epäpoliittinen keksintö. ”Suomenmielisten” reseptin vieressä se vaan ei siltä vaikuta."
Kommentoi vastausta