Kysymys bingohalleista Helsingissä toi mieleen Lasipalatsin yläkerrassa olleen bingohallin, jolla oli harvinaisen osuva nimi: Las Palaz. Mutta mikä olikaan se ajanjakso, joka alkoi kun Helsinki vihdoin luopui purkusuunnitelmistaan, ja päättyi kun budjettiin oli kerätty tarpeeksi varoja Lasipalatsin peruskorjaukseen? Aikaisemmat vuokralaiset olivat lähteneet, mutta koska tiloja ei haluttu pitää tyhjillään ja vandaaleille alttiina, niitä vuokrattiin halvalla kirpputori- yms. tarkoituksiin. Esimerkiksi Wikipedian Lasipalatsi-artikkeli ei kerro vaiheista ihan sillä tarkkuudella, että ajanjakso selviäisi.
Vastaus
Lasipalatsin osalta alakulon aika alkoi 1949, jolloin se siirtyi Helsingin kaupungin omistukseen. Aiemmin sen oli omistanut SOK. Lasipalatsin iso ravinto muutti silloin Sokoksen uuteen tavarataloon kadun toiselle puolelle. Vuonna 1959 Helsingin kaupunki harkitsi Lasipalatsista luopumista, pankit PYP ja KOP olivat kiinnostuneita sen tontista. Vuonna 1954 hyväksytyssä asemakaavassa oli jo ehdotettu Lasipalatsin purkamista. Myös vuosina 1961 ja 1966 valmistuneen Alvar Aallon asemakaavasuunnitelman mukaan Lasipalatsi olisi pitänyt purkaa. Sen paikalle suunnitelmaan oli ajateltu korkeaa rakennusryhmää. Vuonna 1969 Helsinki päätti pormestari Teuvo Auran johdolla, että Alvar Aallon suunnitelmaa ei toteutettu, Päätös ei sinänsä liittynyt Lasipalatsiin vaikka edellisenä vuonna kaupunginvaltuusto olikin keskustellut Lasipalatsin ottamisesta nuorisokäyttöön ja Bio Rexin muuttamiseksi taide-elokuvien elokuvateatteriksi.
Vielä vuonna 1978 Helsingin keskustaprojektin päällikkö kertoi haastattelussa, että Lasipalatsin voisi purkaa. Kaupunkilaiset vastustivat Lasipalatsin purkamista ja vähitellen myös kaupungin asenteet alkoivat muuttua. Vuodesta 1982 lähtien alettiin valmistella Kamppi-Töölönlahti alueen aatekilpailua. Kilpailun toteutettiin 1985 ja palkintolautakunnan antaman lausunnon mukaan Lasipalatsi säilytettäisiin. Lasipalatsi luettiin alueen säilytettävien rakennusten joukkoon. Voittajaehdotusten perusteella alettiin valmistella alueen yleiskaavaa, joka lopullisesti hyväksyttiin vuonna 1991.
Vuonna 1987 virkamiesryhmä selvitti Lasipalatsin tulevaisuutta. Myös kaupunginhallitus antoi säilyttämistä kannattavan lausunnon, jossa päätetään "rakennuksen kehittämisestä kulttuurin ja vapaa-ajan monitoimitaloksi, joka palvelisi erityisesti nuorisoa". Vuonna 1990 asetetaan peruskorjausta valmisteleva työryhmä. Talon käyttö ei ollut heti selvä ja vuonna 1992 kaupunginjohtaja Pekka Korpinen ehdotti talon myyntiä japanilaisille. Kauppa ei toteutunut, osittain laman vuoksi. Samana vuonna Lasipalatsi valittiin yhdeksi Suomen modernin arkkitehtuurin kärkikohteista. Vuonna 1995 arkkitehtitoimisto ALA laatii ideasuunnitelman Lasipalatsin muuttamiseksi elokuva- ja mediakeskukseksi. Korjaushankkeeseen Euroopan Unioni myöntää rahallista tukea vuonna 1996.
Lähteet:
Lasipalatsi, toimittanut HilkkaHögström. Lasipalatsin Mediakeskus, 1999
https://www.pellervo.fi/pp/text/lasipalatsista.htm
Kommentit
Bingohalli on siis ollut jo pahoin resuuntuneen Lasipalatsin yläkerrassa ja kirppari alakerrassa joskus 1990-luvun alkupuoliskolla.
Kommentoi vastausta