hei! Kysymys äänikirjan tekijänoikeuksista. Kirjasto sai talkoilla tehdyn äänikirjan, jossa vapaaehtoiset lukijat lukevat loruja ja hölmöläistarinoita, mukana myös oikeita eläinten ääniä. Lorut ovat suom.kr., tekijöinä myös Immi Hellen, Samuli Suomalainen, Suonio, Topelius, Martti Haavio. Lorut on otettu mm. Pikku Pegasoksesta.
Saako äänikirjan laittaa lainattavaksi?
Vastaus
Vastuu julkaisun laillisuudesta on aina ensi sijassa sillä, joka julkaisun tekee ja tuo sen yleisön saataville (sillä, onko toiminta kaupallista vai ei, ei ole tässä suhteessa merkitystä). Se henkilö tai yhteisö, joka on tämän äänikirjan julkaissut, on oikeudellisesti vastuussa siitä, että tekijänoikeudelliset luvat ovat kunnossa. Kysyjän luettelon perusteella on ilmeistä, että mukana on myös suojattuja teoksia (Martti Haavio kuoli vasta 1973 eli vapautuu vasta vuonna 2044). Suojatun runon (lorukin on tässä mielessä runo) levittäminen luetussa muodossa on luvanvaraista.
Kokonaan toinen asia on, missä määrin kirjaston voidaan katsoa olevan velvollinen selvittämään tekijänoikeudellisia taustoja tai reagoimaan mahdollisiin epäilyihin. Tässä tapauksessa voidaan sanoa, että jos äänikirjan julkaisija ei ole hankkinut suojattujen teosten käyttämiseen lupia, oikeudenhaltijat voivat halutessaan nostaa kanteen ja julkaisija joutuu asiasta vastuuseen.
Tekijänoikeuslaki ei rajoita äänikirjojen lainaamista, kunhan teoskappaleen levittäminen tapahtuu oikeudenhaltijan luvalla ja tieten. Vastuu on kuitenkin jakelijalla, ei äänikirjan hankkijalla tai käyttäjällä. Jos esimerkkitapauksessa joku oikeudenhaltija veisi jutun oikeuteen, äänikirjan hankkinutta kirjastoa ei voitaisi moittia. Korkeintaan olisi seurauksena, että laittomasti levitetty teoskappale jouduttaisiin poistamaan kokoelmasta.
Oikein varovainen kirjastonhoitaja ehkä kysyy äänikirjan julkaisijalta, että onhan ne luvat kunnossa. Mutta ei siihen mitään velvollisuutta ole, jos julkaisun laittomuus ei ole varmuudella tiedossa.
Heikki Poroila
Kommentoi vastausta