Hei. Kysymykseni liittyy Talvisotaan. Minun pitäisi saada selville, että jos sotilas oli palaamassa lomilta Lapualta rintamalle Laatokan Karjalaan (mottialueelle tai Kollaaseen), miten hänen matkansa olisi kulkenut? Mihin saakka mentiin junalla ja oliko junamatkan jälkeen mahdollista yöpyä jossakin ja odotella kuljetusta rintamalle? Millainen olisi tällainen yöpymispaikka voinut olla? Vai millä lailla lomilta palaava matkasi ne viimeiset kilometrit rintamalle esim juna-asemalta? Järjestikö armeija kuljetuksen ja miten ajankohta sovittiin? Palasiko useita sotilaita samaan aikaan vai yksi kerrallaan? Miten ylipäätään lomat menivät; pääsikö muutama sotilas komppaniasta kerralla vai ainoastaan yksi kerrallaan?
Ja vielä: kulkivatko junat normaalisti sota-aikana; matkasivatko lomilta palaavat sotilaat siviilien joukossa vai miten? Entä ne evakot jotka lähtivät Karjalasta ennen virallista evakuointikäskyä; esim Sortavalan helmikuun pommitusta pelästyneinä; matkasivatko siviilien joukossa itse ostamillaan lipuilla?
Vastaus
Marko Palokangas kirjoittaa Kylkirauta-lehdessä 2/2018 Perinnetietoutta -palstalla talvisodan aikana lomia myönnetyn tiukoin perustein ja lukumääräisesti varsin vähän. Rautatieliikenteestä ja -kuljetuksista sota-aikana yleisellä tasolla on kirjoitettu enemmän. Alla listattuna muutamia ehkä keskeisiä lähteitä. Esimerkiksi Pasi Tuunaisen artikkelissa kerrotaan myös lomakuljetusten haasteista Kouvolan-Viipurin rataosalla talvisodan aikana. Suomen Sotahistoriallinen Seura on digitoinut arvokasta muistitietoa sisältävän Kansa Taisteli -lehden sekä sen julkaisemattomien kirjoitusten arkiston. Näistä julkaisemattomista teksteistä löytyi kertomus lomamatkasta Laatokan rintamalta helmikuussa 1940: Kirjoitus_0123.pdf (sshs.fi) . Kertomuksessa ei valitettavasti kuvata paluuta lomalta, mutta siitä saa hyvän kuvan matkanteon haasteista.
- Ahokas, O. (2004). Karjalan kannaksen evakuointi: Evakuointisuunnitelmat 1922-1944 ja evakuointien karu todellisuus. Pilot-kustannus.
- Iskanius, M. (2003). Suomen kuljetusjärjestelmän kehitys toisen maailmansodan aikana: Siviili- ja sotilasviranomaiset kuljetusten johtajina. Maanpuolustuskorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022032425014
- Palokangas, M. (2018). Perinnetietoutta - tiesitkö tätä?: Sotien aikaiset lomakäytännöt. Kylkirauta, 2, 56. https://kylkirauta.fi/wp-content/uploads/2020/01/kr2_18.pdf
- Pennanen, K. (1981). Rautateiden korjaustoiminta viime sodissamme. Tiede ja ase, 39(39), 191. https://journal.fi/ta/article/view/47618
- Sarmanne, K. (1962). Strategiset (keskityskuljetuksiin ja suuriin ryhmitysmuutoksiin liittyvät) joukkojen siirrot viime sodissamme. Tiede ja ase, 20(20), 91. https://journal.fi/ta/article/view/47426
- Tuomikoski, P. (2010). Talvisota: Väestönsiirrot. AtlasArt.
- Tuunainen, P. (2002). Riihimäen-Kouvolan-Viipurin rataosan sotilaskuljetukset talvisodassa. Sotahistoriallinen aikakauskirja 21 : Sotahistoriallisen seuran ja Sotatieteen laitoksen julkaisuja, 109-168. https://www.sshs.fi/pdf/Sotahistoriallinen%20aikakauskirja%2021%202002…
Kommentoi vastausta