Lukuvuosina 1964-1965 ja 1965-1966 kansakoulun 3. ja 4. luokat olivat Porolahdessa Helsingissä tyttö- tai poikaluokkia. Ykkös- ja kakkosluokat sekä viidennestä (oppikoulussa) taas kaikki yhdessä. Miksiköhän näin?
Vastaus
En löytänyt tietoa syistä tämän Porolahden sukupuolijakoihin liittyvän epäsäännöllisyyden takana. 1960-luvulla sekä tyttöjä että poikia sisältävät yhteinäisluokat olivat yleistyneet, mutta myös tytöt ja pojat erottelevia erillisluokkia oli edelleen. Yksi mahdollinen selitys koulun epäsäännönmukaiselle linjalle tyttöjen ja poikien erotteluun voisi löytyä poikkeavista opiskelijoiden määristä kullakin luokalla.
Voit yrittää löytää aiheesta tarkempaa tietoa esimerkiksi seuraavista lähteistä:
Roihuvuoren historiaa käsittelevä kirja, jonka takana on Roihuvuori-seura: Roihuvuori : Ehrensvärdin kartanon maista vehreäksi kaupunginosaksi / Kaarina Hulkkonen; julkaisija: Hulkkonen, Kaarina [Roihuvuori-seura] | 1999
Porolahden kansakoulun arkistoituja dokumentteja: Porolahden kansakoulu - Helsingin kaupunginarkisto (disec.fi)
Kommentit
Kaikesta päätellen tämä on liittynyt koulun valtavan suureen, alkuperäisen mitoituksen ylittäneeseen oppilasmäärään, joka puolestaan johtui alueen asukasluvun nopeasta äskettäisestä kasvusta ja uusien muuttajien lapsiperhepainotteisuudesta.
Lukuvuoden 1964–65 alkaessa Helsingin Sanomat (2.9.1964) ja Uusi Suomi (18.8.1964) tekivät kumpikin ison jutun tilanteesta Porolahden koulussa, joka oli oppilasmäärältään tuolla hetkellä koko Suomen suurin. Kuvista näkyy, että koulun pihalla Roihuvuoren kirjaston vieressä oli tuolloin kaksi tilapäistä parakkimaista rakennusta, joihin koulun toiminnasta oli ollut pakko siirtää osa. Koulua myös jouduttiin käymään kahdessa vuorossa, toiset aamuisin ja toiset illemmalla. Nykyinen Roihuvuoren ala-asteen koulu valmistui vasta 1967, minkä lisäksi oppilaita oli Porolahden koulussa myös muualta lähistön tuolloin kouluttomilta alueilta, mm. Laajasalon suunnalta.
Kommentoi vastausta