Reima coctaillasien valmistus

Kysytty

Kuvassa on Reima coctaillasit. Valmistajan mainitaan netissä eri lähteissä sekä Iittala, Riihimäen lasi että Kauklahden lasitehdas. Vuodeksi 1941.
Iittalan sen vuoden kuvastossa lasi onkin, nimettömänä numerolla 2006, piirrettynä. Riihimäen lasin Reimassa on jossain kuvissa kukkia lasin pinnassa. Joissain kuvissa lasit on turkoosit.
Se nyt on selvää, että lasien nimi on Reima ja että ne ovat kotimaista tuotantoa.
Mikä näistä lasitehtaista Reimaa on valmistanut vai onko kaikki tehneet samalla nimellä samannäköistä lasia?

Vastaus

Vastattu

Hei kyseiset Reima astiastoon kuuluvat lasit löytyvät Riihimäen Lasin vuoden 1943 Talouslasien, tölkkien ja lampunlasien hinnastosta vuodelta 1943. Hinnastossa astiasto Reimaan on lueteltu kuuluvaksi: Olutlasi 20 cl., viinilasi 12 cl., cocktaillasi 7,5 cl. ja viinilasi 6,3 cl. Näitä samoja laseja löytyy kyseisestä kuvastosta kolmella eri kuvioinnilla: Astiasto Reima, Astiasto Reima H1 ja Astiasto Reima H2. (Talouslasien, tölkkien ja lampunlasien hinnasto 1943, 3.) Kyseisessä hinnastossa luetellaan tehtaiksi: Riihimäki, Ryttylä, Kauklahti ja Ikkuna Oy.

Kauklahden lasitehtaan perusti vuonna 1923 aikaisemmin Iittalan lasitehtaan johtajana toiminut Claes Norstedt. Tehtaan alkuaikoina tehtaalla valmistettiin käyttö- ja apteekkilasia. Vuonna 1927 talousvaikeuksien takia Norstedt joutui kuitenkin myymään tehtaan osake-enemmistön Oy Riihimäelle. Omistajan vaihdoksen jälkeen Kauklahden tehtaaseen keskitettiin valaistuslasin tuotanto. (Räty, M. 2016.)

Reima laseista löytyy tietoa myös teoksesta ”Juodaan kunnes Iittala näkyy: Iittalan tehtaan juomalasit 1881–1981”.  Siinä lasin tunnuksena on käytetty numeroa 2006 ja siitä kerrotaan seuraavaa:

”2006 Reima (-1951)

Koot kuten (1913-kuvaston lasisto) 1-11, lisäksi viina- 4 cl. ja cocktaillasi 7,5 cl. (1941-) jäävät pois konjakki 3,8 cl. ja viinilasit 7,5 ja 10 cl., tilalle tulee viinilasi 15 cl. (1947-) on vain 6, 12 ja 20 cl., (1951-) lisäksi vielä 3 ja 8 cl. Sileä ja vain (1941-) hiottu. ”Einari” -muotoa toistetaan 30-luvulla useissa laseissa, joko loivana tai syvänä. Muoto tunnetaan lukuisissa tehtaissa. Tapio Wirkkala yksinkertaistaa (1951-) säären muotoa ja tekee tuotteesta 2-vaihelasin. (ks.2006/1956 sivu 159).”

 

Lähteet:

Klemola, M. 1981. Juodaan kunnes Iittala näkyy: Iittalan lasitehtaan juomalasit 1881–1981. Hämeenlinna: Arvi A. Karisto Oy.

Talouslasien, tölkkien ja lampunlasien hinnasto 1943. Riihimäen Lasi Oy 1943. Pienpainate. Saatavissa: https://digi.kansalliskirjasto.fi/pienpainate/binding/345314?page=1

[viitattu 6.4.2024].

Räty, M. 2016. Kauklahden lasitehtaassa tehtiin kaunista kovalla työllä. Päivitetty 3.6.2016. Saatavissa:

https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/kauklahden-lasitehtaassa-tehtiin-kaun…

[viitattu 6.4.2024].

2 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä se kysymyslomakkeen kautta.

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.