Kunnallisesta äänioikeudesta ja siihen liittyneistä rajoituksista löytyy varsin nopeasti tietoa, mutta itseäni jäi vaivaamaan miten oli ehdokkaiden laita: mikä oli heidän ikärajansa etenkin itsenäistymisen jälkeen ja kohdistuiko heihinkin rajauksia tai erityisiä vaatimuksia? Tiedot 1900-luvun alusta 1950-luvun vaihteeseen olisivat erityisesti haun alla?
Vastaus
Vuoden 1917 Maalaiskuntain kunnallislain ja Kaupunkien kunnallislain (108/1917) mukaan valtuutetun ja valtuutettujen valitsijan eli äänestäjän piti olla ennen vaalivuoden alkua täyttänyt kaksikymmentä vuotta. ( 9 § ja 10 §)
Maalaiskuntain kunnallislaki (27.11.1917)
Kaupunkien kunnallislaki (27.11.1917)
Ikäraja nousi myöhemmin vuonna 1925 vuodella, koska Urho Kekkosen teoksen "Kunnallisvaaleja koskeva lainsäädäntö selitettynä" (1933) mukaan ikäraja oli kaksikymmentäyksi vuotta. Kunnallista vaalikelpoisuutta eli kelpoisuutta tulla valituksi kunnallisiin luottamustehtäviin, koski pääsäännös "Vaalikelpoinen valtuutetuksi ja kunnan muihin luottamustoimiin, mikäli niistä ei ole erikseen säädetty, on jokainen kunnassa asuva henkilö, joka on oikeutettu valtuutettuja valitsemaan."
Vaalikelpoisuuden yleisenä edellytyksenä siis on että henkilö on vaalioikeutettu ja että hän on kunnassa asuva.
Kunnallista vaalioikeutta koskevat säännökset sisältyvät maalaiskuntain kunnallislain 9 §:ään (Laki 21.2.1925) ja kaupunkien kunnallislain 10 §:ään (Laki 31.7.1930). Kunnallisen vaalioikeuden yleiset edellytykset ovat:
1) kunnan jäsenyys
2) Suomen kansalaisuus
3) ennen vaalivuoden alkua täytetty 21 vuoden ikä;
4) viimeksi toimitetussa hengillekirjoituksessa kunnassa hengillekirjoitetuksi tuleminen.
Lisäksi ovat esteperusteet, jotka poistavat vaalioikeuden, kukin erikseenkin, edellä luetellut yleiset edellytykset täyttävältä henkilöltä. Näitä esteperusteita ovat:
a) se, joka on holhouksen alainen;
b) se, joka muun syyn kuin kunnallishallituksen todistuksella näytetyn varattomuuden takia on kahden lähinnä edellisen vuoden aikana jättänyt suorittamatta hänen maksettavakseen pannut kunnalliset maksut;
c) se, joka kunnalliskodissa, muussa kunnallisessa köyhäinhoitolaitoksessa tai vuosihoidokkina on täyden köyhäinhoidon varassa;
d) se, joka oikeuden lainvoimaisen päätöksen nojalla on kansalaisluottamusta vailla taikka on kelvoton maan palvelukseen tai toisen asiaa ajamaan;
e) se, joka on todistettu syypääksi siihen, että hän kunnallisissa vaaleissa on ostanut tai myynyt ääniä tai äänestänyt useammassa kuin yhdessä vaalipaikassa taikka väkivallalla tai uhkauksella häirinnyt vaalivapautta tai sitä yrittänyt, aina kolmannen kalenterivuoden loppuun, siitä lukien kuin päätös on saanut lainvoiman.
Kekkosen teoksessa luetellaan syitä, milloin valtuutetuksi ei voida valita tietyssä virka-asemassa olevaa henkilöä. Lisäksi vaalikelpoinen valtuutetuksi ja kunnan muihin luottamustoimiin ei kuitenkaan ole se, joka kuuluu sellaiseen yhdistykseen, järjestöön tai muuhun yhteenliittymään, joka toimii Suomen valtio- ja yhteiskuntajärjestyksen väkivaltaiseksi kumoamiseksi tahi tarkoittaa tällaisen toiminnan edistämistä tai tukemista välillisesti tai välittömästi. (s. 47-48).
Lähde: Urho Kekkonen: Kunnallisvaaleja koskeva lainsäädäntö selitettynä (1933, s. 5-6, s. 8-9, s. 44-48)
Vuoden 1948 kunnallislaissa ikäraja oli edelleen kaksikymmentäyksi vuotta.
Kunnallislaki n:o 642/1948 mukaan
15 § Kunnallinen äänioikeus on jokaisella miehellä ja naisella, joka vaalivuoden alussa oli kunnan jäsen ja vähintään kaksikymmentäyksi vuotta täyttänyt sekä on viimeksi toimitetussa henkikirjoituksessa kunnassa henkikirjoitettu tai ollut henkikirjoitettava.
Äänioikeutta vailla on kuitenkin:
- se, joka ei ole Suomen kansalainen;
- se, joka on holhouksen alaisena;
- se, joka oikeuden lainvoimaisen päätöksen mukaan on kansalaisluottamusta vailla taikka kelvoton maan palvelukseen tai toisen asiaa ajamaan; sekä
- se, joka on todistettu syypääksi siihen, että hän kunnallisissa vaaleissa on ostanut tai myynyt ääniä tai sitä yrittänyt tahi äänestänyt useammassa kuin yhdessä paikassa taikka väkivallalla tai uhkauksella häirinnyt vaalivapautta, aina kuudennen kalenterivuoden loppuun siitä lukien, kun lopullinen tuomio asiasta annettiin.
16 § Vaalikelpoinen kunnan luottamustoimiin on, mikäli niistä ei ole erikseen säädetty, jokainen kunnassa asuva henkilö, jolla 15 §:n mukaan on äänioikeus.
Lähde: Suomen asetuskokoelma 1948
Kommentoi vastausta