Islamilaiset terroristit ja paratiisi

Islamilaisesta terrorismista puhuttaessa usein esiin nouseva ajatus paratiisista pitää muistaa suhteuttaa islamin käsityksiin ihmisestä ja pelastuksesta. Ihmisellä on vapaa tahto moraalisiin valintoihin. Jokaisen pelastus riippuu hänestä itsestään. Kuolemansa jälkeen ihminen saa palkan hyvistä teoistaan ja rangaistuksen pahoista. Islamissa ei kuitenkaan ole pelastusvarmuutta niin kuin kristinuskossa; uskova ei voi koskaan olla varma pääseekö paratiisiin, vaan kamppailu itsensä kanssa on jatkuvaa. Kapeasti "pyhäksi sodaksi" käännetty jihad tarkoittaa useimmiten juuri tällaista sisäistä kilvoittelua, "taistelua Jumalan tiellä".

Marttyyrius  - kuolema uskon puolesta -  kuuluu olennaisena osana shiialaisuuteen, ja luultavasti juuri shiialaisuuden marttyyrioppi on saanut monet länsimaalaiset liittämään uskonnollisen fanatismin islamiin. Niitä, jotka eivät ole "taistelleet Jumalan tiellä omaisuutensa ja henkensä uhalla", kohtaa rangaistus, mutta taistelijat saavat palkkion. Marttyyrikuoleman uskotaan tuovan suoran pääsyn paratiisiin.

Käsittäisin kuitenkin, että muslimille pelastus sinänsä  - ja kysymyksen terroristille nimenomaan varmuus pelastuksesta -  on tärkeämpi asia kuin se, millaisia paratiisin ilot ovat - olkoonkin, että Koraanissa sekä Paratiisia että Helvettiä kuvataan usein hyvin elävästi, niin kuin seuraava Jaakko Hämeen-Anttilan suomentama katkelma autuaita odottavista palkkioista osoittaa: "Mutta hurskaita odottaa mainio voitto: yrtti- ja rypäletarhat, pyöreärintaiset nuoret tytöt ja täydet maljat. Siellä he eivät joudu kuuntelemaan tyhjiä puheita eivätkä valheita. Tämän he saavat lahjana ja ansaittuna palkkana Herraltasi, maan ja taivaan ja kaiken niiden välissä olevan Herralta, Armolliselta, jota kukaan ei tohdi puhutella ilman lupaa."

Lähteet:
Islamilainen kulttuuri
Jaakko Hämeen-Anttila, Johdatus Koraaniin
Jaakko Hämeen-Anttila, Uusi islamin käsikirja
Ari Hukari, Islam kuvastimessa