Kun Pohjois-Suomesta evakuoitiin siviilit Ruotsiin viime sotien loppuvaiheessa, sijoitettiinko heidät alueelle, jossa vanhastaan osattiin suomea (t. meänkieltä), vai päätyivätkö he ummikkoina vieraskieliseen ympäristöön? Silloisista ikäluokista etenkin maalla oli harva suomalainen saanut ruotsinopetusta koulussa.
Vastaus
Toisin kuin Karjalan siirtoväki, joka siirrettiin suomalaisen kulttuurin ja samaa suomen kieltä puhuvan väestön keskuuteen, Ruotsiin evakuoitu väestö joutui alueelle, jossa tuskin kukaan osasi suomea. Suomalaiset evakot sijoitettiin Norrbottenin, Västerbottenin, Västernorrlannin, Gävleborgin ja Jämtlannin lääneihin. Useimmat majoituspaikat sijaitsivat pienillä maaseutupaikkakunnilla.
Evakuointitoimikunnan ohjeiden mukaan pakolaiset piti pyrkiä sijoittamaan sellaisille seuduille, jotka olosuhteiltaan mahdollisimman paljon muistuttivat evakkojen pohjoisia kotiseutuja. Maalaiset tuli sijoittaa maaseudulle ja kaupunkilaiset mahdollisuuksien mukaan kaupunkeihin. Suomalaiset piti mahdollisuuksien mukaan majoittaa kunnittain samalle seudulle.
Lähde:
Erkki Rautio, Tuomo Korteniemi & Mirja Vuopio, Pohjoiset pakolaiset : tietoa ja tarinoita Lapin sodasta ja lappilaisten evakkotaipaleelta
Kommentoi vastausta