Kun luen lehtiä netistä ja klikkaan jonkun uutisen auki, "näkeekö" lehti että artikkeli on kiinnostanut. Tekevätkö he sillä tiedolla jotain - tyyliin 'näistä jutuista ollaan siis kiinnostuneita ja aiheesta voisi kirjoittaa enemmänkin'...
Vastaus
Nettilehdet keräävät sivustoiltaan käyttäjädataa. Sen hyväksyy, kun sallii kaikki evästeet ennen jutun avaamista.
Dataa käytetään ainakin mainosajien houkutteluun, kenties myös juttujen suuntaamiseen johonkin aihealueeseen. Esim. Läsiväylä kertoo myös painetussa lehdessään, mitkä jutut ovat olleet viikon kiinnostavimmat. https://www.lansivayla.fi/paikalliset/1348355
Millaisia artikkeleita lehdet julkaisevat, riippuu aina lehden linjasta ja aihepiiristä. Kenelle se on suunnattu ja miksi. Jyväskylän yliopiston kielikeskus.
Esim. Aamulehti on avannut journalisminsa perusteita artikkelissaan 3.5.2019
Kommentit
Jollei lehti tietäisi, mitä linkkiä lukija klikkaa, ei se pystyisi linkin takana olevaan sivua klikkaajalle avaamaan.
Lehdet keräävät tilastotietoa siitä, mitä eniten luetaan, kuten jo esim. IS:n "luetuimmat" -listastakin voi päätellä. Nuo tilastot talletetaan kuitenkin palveluntuottajan omalle palvelimelle ja siihen ei tarvita sen enempää evästeitä, kuin lukijan lupaakaan.
Evästeet taas ovat lukijan omalle selaimelle talletettavaa tietoa ja sellaisen tallettamiseen jokaisen nettisivuston pitää pyytää selaimen käyttäjän lupa. Tosin heillä on myös oikeus toteuttaa palvelu niin, että sitä voivat käyttää vain ne, jotka tuon luvan antavat (eli siis hyväksyvät evästeet). Evästeet mahdollistavat esim. sen, että vaikka käyttäjä ei kirjaudu palveluun, hänelle voidaan tarjota hänen samaisen sivuston klikkailuhistoriansa perusteella kohdennettuja uutisia ja mainoksia.
Selaimen käyttäjä voi koska tahansa poistaa selaimestaan kaikki haluamansa evästeet. Se, miten se tapahtuu, riippuu selaimesta.
Nettipalveluilla on lähtökohtaisesti erittäin kattavat mahdollisuudet kerätä dataa käyttäjien toiminnasta. Eri asia on sitten, miten kattavasti dataa todellisuudessa kerätään ja miten sitä hyödynnetään.
Ilmeisin sovellus on juurikin tuo, että dataa käytetään koostettuna siihen, että voidaan listata eniten kiinnostaneita artikkeleita. Lehtien näkökulmasta tuo on tärkeää sen takia, että niiden voidaan olettaa kiinnostavan paljon muitakin nettilehden lukijoita. Ja tuon tiedon hyödyntämisen suosituimpien artikkelien listaamisessa taasen pitäisi lisätä lehden nettisivustolla vietettyä aikaa ja avattujen sivujen määrää, kun ihmiset avaavat listalla olevia artikkeleita. Ja tuon pitäisi lisätä lehden tuloja.
Sen lisäksi, että kävijädatan avulla voidaan tuolla tavoin koostaa listoja, niin voi sitä käyttää myös tavallaan toiseen suuntaan: esimerkiksi luomalla yksilöidympiä sisältösuositteluja. Jos kävijädata näyttää, että tietystä artikkelista kiinnostuneet ovat monesti kiinnostuneet tietystä toisesta artikkelista, niin voidaan tuota tietoa hyödyntää esimerkiksi artikkelien suosittelemisessa. Sama periaate voi olla käytössä nettikaupoissa, joissa voi lukea esimerkiksi jotakin sen tyylistä kuin "Monet muut asiakkaat ostivat myös nämä tuotteet" kun olet menossa kassalla ja ostoskorissa on jokin tuote.
Varsinkin nyt kun tekoäly jo tehostaa datan analysoimista ja hyödyntämistä paljon, niin kannattaa mielestäni olla kattava ymmärrys siitä, mitä data varsinaisesti on ja miten sitä voidaan eri paikoissa käyttää. Esimerkiksi tämä sivu voi olla hyvä paikka lähteä liikkeelle asiaan tutustumisessa: https://data.fi/mita-data-on/
Ovatkohan "luetut" lehtijutut todella luettuja, vai onko klikkausten määrää kasvatettu epämääräisillä, vihjailevilla otsikoilla? Niiden klikkaaja voi pettyä heti ensi riveistä ja jättää lukematta pitemmälle.
Kommentoi vastausta