Kuka oli ensimmäinen suomalainen nainen, joka kirjoitti tietokirjan?

Jos noudatetaan kirjallisuushistorioiden linjausta ja sivuutetaan Sara Wacklinin Hundrade minnen från Österbotten (1844–45) pohjimmiltaan kaunokirjallisen ilmaisun puolelle kuuluvana teoksena, voisi varteenotettavana ehdokkaana nostaa esiin nimimerkin "Maria" (Maria Gripenberg, vuodesta 1874 Furuhjelm) ja hänen vuonna 1871 ilmestyneen kansankirjasensa Några ord till Finlands mödrar (Neuvoja Suomenmaan äiteille), jossa kirjailijatar ytimekkäästi ja havainnollisesti käsittelee perheenemäntien kannalta sellaisia aiheita kuin Kotihartaudesta, Vanhemmat, Lasten esikuvat, Ahkeruus, Säästäväisyys, Kielittelemisestä, Järjestys ja siisteys jne.

1880- ja 1890-luvuilta naisten kirjoittamaa tietokirjallisuutta löytyy jo runsaammin. Suomen naisyhdistyksen toimittama Kalenteri Suomen naisten työstä (1894) tietää kertoa seuraavaa: "Talouskirjallisuudessa tapaamme erittäin kelvollisen teoksen [Kokbok för enkel matlagning i hem och skola jämte korta anvisningar rörande huslig ekonomi (Keittokirja yksinkertaista ruuanlaittoa varten kodissa ja koulussa : ynnä lyhyitä ohjeita talouden hoidosta). – 1892)], jonka on kirjoittanut Anna Olsoni (s. 1864), opettajatar Helsingin pedagoogisessa ruoanvalmistuskoulussa. Neidet H. Carger, A. Friberg, sekä rouva V. Nordberg ovat toimittaneet yksinkertaisempia keittokirjoja."

"Kasvatus- ja opetuskirjallisuuden alalla on moni nainen saattanut itsensä tunnetuksi ja arvossa pidetyksi. Anna Blomqvist (s. 1840), Hanna Andersin (s. 1861), Lucina Hagman [Ensimmäinen koulu : vähäinen kirja lasten opetuksesta ensimmäisenä oppivuotena. Alkeisopettajille koulussa ja kodissa. – 1882], Lina Enroth, Johanna Tötterman, Edla Freudenthal (s. 1854) y. m. ovat toimittaneet oppikirjoja, lukukirjoja, kielioppeja. Vera Hjelt on toimittanut oppikirjanveistossa pienempiä lapsia varten [Slöjdläraren för de små : afbildningar och anvisningar vid träslöjd för åldersklassen 6-10 år. – 1886)."

"Tämän kirjallisuuden haaran yhteydessä voimme mainita, että naiset viime aikoina ovat esiintyneet tieteelliselläkin alalla. V. 1890 palkittiin Pariisissa Nanny Lagerborgin (s. 1866) toimittama matemaattinen tutkimus. Alexandra Gripenbergin 'Reformarbetet till förbättrande af kvinnans ställning' (1893) antaa historiallisen kuvauksen naisasian kehityksestä eri maissa. Ottilia Stenbäck on teoksellansa 'Kasvatusopin historian pääpiirteet' [1890] lisännyt kotimaista kasvatusopillista kirjallisuutta arvokkaalla tavalla. Hanna Andersinin kielitieteelliset kirjoitukset ovat saavuttaneet hyvin ansaittua hyväksymistä ja Aleksandra Smirnoff (s. 1838) julkaisi Huhtikuussa tänä vuonna [1894] teoksen 'Handbok i Finsk Pomologi', jonka painattamiseksi tekijän onnistui saada valtioapua, ja joka on ensimmäinen laatuaan Suomessa."

Lähteet:
Kalenteri Suomen naisten työstä
"Sain roolin johon en mahdu" : suomalaisen naiskirjallisuuden linjoja
Saran unohdetut sisaret : naiskirjallisuuden perinnettä Suomessa