Kuinka suuri osa n. v. 1946-48 syntyneistä kainuulaisista luki koulussa ainakin parina lukuvuotena saksaa tai englantia?
Vastaus
Valitettavasti en löytänyt tähän kysymykseen vastausta käytettävissäni olevista lähteistä.
Kansakoulut saivat vasta vuoden 1964 koulu-uudistuksen yhteydessä mahdollisuuden ottaa pysyviksi oppiaineikseen kaksi vierasta kieltä, joista toinen oli toinen kotimainen kieli. Tätä ennen kieliä oli opetettu vapaaehtoisena aineena joissakin kansakouluissa, mutta vain noin joka neljäs kansakoululainen opiskeli vieraita kieliä. Vuonna 1952 kansakoulun uutta opetussuunnitelmaa koskeva opetussuunnitelmakomitean mietintö otti kantaa kansainvälistymiseen seuraavasti: "Vieraan kielen alkeiden taidolla on kansainvälisten yhteyksien tultua kiinteämmiksi yhä useammalle kansalaiselle merkitystä. Komitean mielestä on paikallaan, että niille oppilaille, joilla on edellytyksiä ja halua tällaiseen opiskeluun, jo kansakoulussa varataan tähän mahdollisuus, ainakin paikkakunnilla ja oloissa, joissa on edellytyksiä sanotun opetuksen järjestämiseen.”
Ennen vuotta 1964 kieliä opiskeltiin siis pakollisina vasta oppikoulussa, johon oppilaat voivat pyrkiä kansakoulun neljänneltä luokalta ja joka avasi tien jatko-opintoihin. Vuonna 1950 neljännes ja vuonna 1960 vajaat 40 prosenttia ikäluokasta aloitti oppikoulun. Lukion eli oppikoulun yläluokat aloitti 1950-luvun alussa vajaat 10 prosenttia ikäluokasta ja vuonna vajaat 20 prosenttia ikäluokasta.
Edellä kerrottu koskee kuitenkin koko maata. Kainuun alueen ainoa oppikoulu oli 1940-luvulle saakka Kajaanin yhteislyseo. Vuonna 1951 saatiin lupa erillisen tyttölyseon perustamiseen, ja samalla yhteislyseon nimi muutettiin pelkäksi Kajaanin lyseoksi.
Kajaanin lyseon arkistoja säilytetään Oulun maakunta-arkistossa ja niistä voi hakea tietoja Kansallisarkiston hakupalvelulla: https://astia.narc.fi/astiaUi/search.php?haku_list=lyseo&query=kajaanin…. Arkistoa ei ole digitoitu, vaan se on tutkittavissa vain fyysisenä.
Lähteet:
Anttila, Mikko & Blistanov, Tiina: Paikallisuus opetussuunnitelmissa: maalaiskansakoulun opetussuunnitelmasta 1925 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin 2004. Kasvatustieteen pro gradu- tutkielma, Tampereen yliopisto 2012. Luettavissa verkossa: https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/84269/gradu06479.pdf?seque….
Halonen, Auli: Oppaan matkassa: Komealla lyseolla on pitkä historia. Kainuun Sanomat 4.6.2020. Luettavissa verkossa: https://www.kainuunsanomat.fi/artikkeli/oppaan-matkassa-komealla-lyseol….
Tilastokeskus: "Koulutus Suomessa: yhä enemmän ja yhä useammalle" (https://www.stat.fi/tup/suomi90/marraskuu.html)
Wikipedia-artikkeli Suomen kielipolitiikka (https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kielipolitiikka)
Kommentit
"Kansakoulut saivat 1964 mahdollisuuden ottaa pysyviksi oppiaineikseen kaksi vierasta kieltä, joista toinen oli toinen kotimainen kieli. - - Ennen vuotta 1964 kieliä opiskeltiin siis pakollisina vasta oppikoulussa [jonka siis aloitti alle 40 % mainitusta ikäluokasta]"
Siitä, että kansakouluille annettiin vuonna 1964 mahdollisuus kieltenopetuksen järjestämiseen, ei seuraa että opetus olisi pakollisena alkanut heti.
Turun Sanomat 29.9.1964, lehden kertomana 29.9.2014:
Kansa- ja kansalaiskoulujen opettajia koulutettiin kuumeisesti. -- Siihen asti toinen kotimainen ja vieras kieli olivat olleet vapaaehtoisia aineita. Kieliopetusta sai edellisenä lukukautena [kevät 1964] noin 13 % kansa- ja kansalaiskoulujen oppilaista. Näytti siltä, että kun saataisiin riittävän päteviä opettajia, kunnat liittäisivät opetuksen vakinaisesti opetusohjelmaan.
Kommentoi vastausta