Kuinka paljon metsiä tuhotaan päivittäin arkkuhautaustavan johdosta?

Tässä on Pekka Kivimaan vastaus kysymykseen. Pekka Kivimaa on Suomen suurimman arkkuvalmistajan SHT-Tukun toimitusjohtaja. Julkaisen tekstin hänen luvallaan.

Miksi arkku tarvitaan?

Arkun merkitys

Arkku edustaa hautajaisissa vainajaa, joten useimmiten omaiset kiinnittävät sen valintaan runsaasti huomiota. Taloustutkimuksen mukaan arkun valinnassa omaisille tärkeintä on se, että arkku edustaa vainajan persoonaa ja muistuttaa tälle tärkeistä asioista. Arkussa voi näkyä vainajan kiinnostuksen kohteet, harrastus tai työ, asuinpaikka tai vaikkapa kesämökin maisema järven tai meren rannalla. Arkkuja on siksi tarjolla hyvin erilaisia.

Hautaustavalla ei ole merkitystä arkun valinnassa, vainajan elämä ja arvot saavat näkyä. Arkku on esillä siunaustilaisuudessa yhtä kauan, oli kyse sitten maahan hautauksesta tai tuhkauksesta. Arkun valinta läheiselle voi myös auttaa surun käsittelyssä. Useat surututkijat ovat tutkimuksissaan todenneet, että hautajaisten järjestäminen ja arkun valinta ovat lähiomaisille merkittävä osa surutyötä.

 

Arkku hautausalan ammattilaisten työvälineenä

Arkku kuuluu olennaisesti myös monen hautausalan ammattilaisen päivittäiseen työntekoon. Esimerkiksi hautaustoimistojen, seurakuntien ja krematorioiden työntekijät kuljettavat ja säilyttävät vainajaa arkussa. Arkussa vainajan siirtäminen, säilytys, tuhkaaminen ja hautaaminen tapahtuu hygieenisesti, työturvallisesti ja ergonomisesti. Arkun käyttö mahdollistaa hautausalan ammattilaisten työn turvallisesti ja vainajaa kaikissa olosuhteissa kunnioittaen. Moni omainen haluaa myös nähdä vainajan viimeistä kertaa, edesmennyt läheinen näytetään usein arkussa kauniisti puettuna ja peiteltynä.  Entä millainen mahtaisi olla krematorion työntekijän päivä, jos arkkua ei olisi? Entä seurakunnan vainajien säilytyksestä ja siirrosta vastaavan tai hautausauton kuljettajan?

Laki määrää Suomessa, että arkku tarvitaan aina. Lisäksi Kirkkohallitus, seurakunnat, krematoriot ja hautaustoimistot ovat yhdessä laatineet Suomessa käytettäville arkuille laatuvaatimukset. Koska ympäristöasiat ovat hautausalalla tärkeitä, arkun tulee maatua tai palaa mahdollisimman puhtaasti ja luontoa vain vähän kuormittaen. Krematoriossa lämpöarvoltaan hyvä puu vähentää maakaasun tai öljyn tarvetta. Arkun tulee lisäksi kestää eri kokoisten vainajien paino ja pitää mahdollinen kosteus sisällään. Nämä laatuvaatimukset täyttävä arkku on hyvä valinta luonnon ja ekologisuuden kannalta. Jos arkku on valmistettu Suomessa, ovat myös arkun ja sen valmistuksessa käytettyjen materiaalien kuljetusmatkat lyhyet ja luontoa kuormitetaan mahdollisimman vähän.

Suomessa kuolee vuosittain reilut 50 000 ihmistä. Yhdestä kuutiosta puuta syntyy noin 10-20 arkkua, kun osa arkuista tehdään massiivipuusta ja osa erilaisista puukuitulevyistä tai vanerista. Tällä karkealla matematiikalla arkkuihin kuluu noin 2500-5000 kuutiota puuta vuodessa. Jokainen suomalainen kuluttaa siis elämänsä aikana arkkuun noin 0,05-0,1 kuutiota puuta.

Suomalainen metsäteollisuus käyttää vuosittain noin 75 miljoonaa kuutiota puuta. Puolet tästä määrästä menee selluteollisuuden käyttöön. Kuutiosta puuta saa Metsäliiton mukaan pehmopaperit noin kahdelletoista suomalaiselle, siis hieman harvemmalle kuin samasta määrästä saisi arkun. Kun suomalaisten elinajanodote on noin 80 vuotta, ehtii tänä aikana käyttää pehmopaperina melkoisen määrän puuta. Paljonko puuta mahtaa kulua jatkuvasti kasvavan nettikaupan tarvitsemiin pahvilaatikoihin?

 

Suomessa vuosittain tarvittaviin arkkuihin käytetään noin 0,003-0,006% metsäteollisuuden vuosittain käyttämästä puusta. Jokainen voi miettiä, onko se vähän vai paljon verrattuna arkun merkitykseen ja käyttötarkoitukseen.