Kuinka montaa kieltä suomalainen kielitieteilijä G. J. Ramstedt puhui? Pappisseminaarissa hän opiskeli latinaa, kreikkaa ja hepreaa. Eräässä lähteessä hänen…

Kysytty

Kuinka montaa kieltä suomalainen kielitieteilijä G. J. Ramstedt puhui?
Pappisseminaarissa hän opiskeli latinaa, kreikkaa ja hepreaa. Eräässä lähteessä hänen mainitaan vaihtaneen kielitieteeseen sankritista kiinnostumisen myötä.
Hän ansioitui mongolikielten tutkijana ja julkaisi ainakin kalmukia, mongolia ja tataaria koskevaa tutkimusmateriaalia. Ainakin yksi näistä teoksista on kirjoitettu saksaksi.
Opettajana toimiessaan hänen aineisiinsa kuuluivat ruotsi, saksa, ranska, venäjä ja englanti.
Suurlähettiläänä Japanissa hän oppi japania ja kiinnostui korean ja esperanton kielistä.
Puuttuuko listasta jotakin olennaista? Kuinka hyvin Ramstedt puhui opiskelemiaan/tutkimiaan kieliä?

Vastaus

Vastattu
Päivitetty

Yrjö Karilaksen mukaan (s. 205) Ramstedt "hallitsi tai ymmärsi" noin kahtakymmentäneljää kieltä. Tuskin missään on luetteloa siitä, kuinka täydellistä ja monipuolista tämä osaaminen on ollut eikä varmaan ole ollut sellaista henkilöäkään, joka olisi asiaa kyennyt arvioimaan.
Suullinen valmius on varmaankin ollut 'tavallisissa' länsieurooppalaisissa kielissä, Aasian-matkoilla venäjä on lisäksi ollut välttämätön työväline.
Ramstedt oleili pitkiä aikoja mongolikielisillä alueilla ja suuntasi täällä tutkimuksensa nimenomaan puhekieleen vanhakantaisen kirjamongolin asemesta, joten voi olettaa hänen todella osanneen ainakin joitakin mongolikieliä tai -murteita. Kalmukki kuuluu tähän ryhmään ja sitä yhdistää - Jaakko Anhavan mukaan s. 145 - ainakin jonkinlainen ymmärrettävyys varsinaismongoliin.
Ramstedtin ensimmäinen tutkimusmatka muuten suuntautui vuoritšeremissien (marien) eli suomalaisugrilaista/uralilaista kieltä puhuvan kansan pariin. Voi siis olettaa, että hänellä oli ainakin jonkinlainen unkarin kielenkin tuntemus.
Pitkäaikainen diplomaattikomennus Japaniin mahdollisti sen, että Ramstedt pystyi hankkimaan tämän kielen käytännöllisen taidon. Hän myös laati ansiokkaan korean kielen kieliopin, epäselvää kuitenkin on, mikä hänen suullinen taitonsa oli tässä kielessä. Koreassa hän tiettävästi kävi vain yhden kerran. Korea oli 1920-luvulla Japanin kovaotteisessa miehityskomennossa, eikä sen kielen ja kulttuurin harrastusta yleensä katsottu hyvällä siirtomaaisäntien parissa. Joka tapauksessa Ramstedt opetti korean kieltä Helsingin yliopistossa vuosina 1933-1938, japanin opetusta hän antoi vain lukuvuonna 1937-1938 (Karttunen, s. 412).
Luennoillaan Ramstedt kykeni esittämään vertailevia esimerkkejä mitä lukuisimmista kielistä eikä juurikaan joutunut turvautumaan muistiinpanoihinsa.

Karilas, Yrjö
Korkea elämänkaari : kymmenen kansamme tienviitoittajaa. - Agricola-seura, 1954

Anhava, Jaakko
Maailman kielet ja kielikunnat. - Gaudeamus, 1998

Karttunen, Klaus
Mooseksen kirjoista kungfutselaisuuden klassikoihin ja Jerusalemista Siperian tundralle : Aasian-tukimuksen vaiheet Suomessa. - Suomen itämainen seura, 2011

Ramstedtista on ilmestynyt englanninkielinen elämäkerta, joka ei ole ollut vastaajan ulottuvilla

Halén, Harry
Biliktu Bakshi : the Knowledgeable Teacher : G. J. Ramstedt's career as a scolar. - Suomalais-ugrilainen seura, 1998

Ramstedt saneli muistelmansa

'Seitsemän retkeä itään' ja 'Lähettiläänä Nipponissa'

paljon jälkeen kuvaamiensa tapahtumien, ja Klaus Karttunen arvelee, että hänen muistonsa eri retkiltä ovat saattaneet jo jossain määrin sekaantua.

4 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä se kysymyslomakkeen kautta.

Kommentit

Ramstedt kirjoitti koreankielen kieliopin, josta hän iloisesti kommentoi kirjeessään Nikolai Popelle (1897-1991), että sitä oli mennyt mukavasti kaupaksi, koska amerikkalaiset olivat ostaneet sitä Korean sodan aikana 1950-luvulla

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.