Kotiseutu on isänmaan sydän... Eri lähteissä tämän runon on sanottu olevan sekä Martti Korpilahden että Lauri Haarlan tekstiä. Joissakin lähteissä sanotaan,…

Martti Korpilahti : Keski-Suomen kotiseuturunoilija -kirjaan (Gummerus, 1949) sisältyvässä artikkelissaan "Martti Korpilahti kotiseudun runoilijana" Päivö Oksala kirjoittaa runosta, että tämän vanhan Korpilahden pitäjän kotiseutujuhlien tunnuksena käytetyn säkeistöparin ovat sepittäneet Lauri Haarla ja Martti Korpilahti yhdessä. Oksala täsmentää runoilijoiden työnjakoa lisäämällä, että jälkimmäinen kahdesta säkeistöstä on nimenomaisesti Martti Korpilahden muotoilema:

"Kotiseutu on isänmaan sydän,
ja sen pohjalta lähtee se tie,
jota myöten ihmisyys astuu,
liki toistansa kansoja vie."

Korpilahti ei halunnut eläessään julkaista runojaan kokoelmana. Kattavin otos hänen lyriikkaansa löytyy edellä mainitusta muistojulkaisusta, joka sisältää keskeisen osan Korpilahden kirjallisesta tuotannosta.

Kaiketi yhteistyöluonteestaan johtuen Kotiseutu on isänmaan sydän... -runo ei ole mukana kirjan osastossa Runoja, lastuja, sävelmiä. Se sisältyy kuitenkin mainittuun Päivö Oksalan artikkeliin ja runon toinen - Martti Korpilahden kirjoittama - säkeistö toistetaan Runoja, lastuja, sävelmiä -osion Kotiseuturunoja-osaston mottona.

Martti Korpilahti : Keski-Suomen kotiseuturunoilija -kirjan lisäksi Kotiseutu on isänmaan sydän on julkaistu ainakin parissa laulukirjassa: Kotiseutu-nimisenä se on mukana sekä Ylioppilaan laulukirjassa (Gummerus, 1933) että Koulun kuorolauluja -kirjassa (WSOY, 1936). Ylioppilaan laulukirja mainitsee tekstin tekijöiksi sekä Haarlan että Korpilahden, Koulun kuorolauluja yksin Korpilahden.

Huomautettakoon vielä, että Korpilahden runojen joukosta löytyy sekä Kotiseutu että Kotiseudulle, jotka siis ovat kumpainenkin eri tekstejä kuin kysymyksen runo, josta edellä on käytetty alkusäkeensä mukaista nimitystä Kotiseutu on isänmaan sydän.