Kotiseudullani esiintyy paikanniminä ja sukuniminä sellaisia nimiä kuin Lemmetynjoki ja Inhottujärvi. Mitä sanat lemmetty ja inhottu alunperin tarkoittavat? Mistä johtuu tuo partisiippimuoto? Entä nimen Saastamoinen alkuperä?
Vastaus
"Lemmetty" ja "inhottu" sanojen partisiippimuoto on tyypillinen muinaissuomalaisissa nimissä. Tämän perusteella voisi päätellä, että mainitsemasi nimet ovat todella vanhoja. Erityisesti "lemmetty"-alkuiset ja siitä johdetut paikannimet ovat hyvin tyypillisiä ja niistä löytyykin useita mainintoja jo 1400-luvun alkupuolelta.
"Lemmetty" on todennäköisesti johdettu sanasta "lempi", jonka alkuperäinen merkitys liittyy palamiseen ja kuumuuteen (vrt. lempo). Sanalla on myös eroottissävytteiseen rakkauteen liittyvä merkityksensä, mikä on tietysti ymmärrettävissä sanan alkuperäisen merkityksen kautta.
"Inhottujärvi" vaikuttaa hiukan anakronistiselta muodolta eli voi olla että kyseessä on suhteellisen nuori nimi, joka on vain mukautettu sitä ympäröivään vanhempaan nimikantaan. Joka tapauksessa "inhottu" johtuu sanasta "inha", jonka merkitys liittyy pahaan, ilkeään, vastenmieliseen, jne.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirja "Sukunimet" (Otava, 2000) mainitsee, että nimen "Saastamoinen" sisältö on epäselvä. Mutta äänteellisesti nimeä lähellä ovat Sastamalan vanhan seurakunnan (Karkku) nimi sekä Merikarvian ruotsinkielinen nimi Sastmola. Nimeä esiintyy erityisesti Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa, missä nimestä on mainintoja jo 1600-luvulta alkaen.
Tarkempaa tietoa (mm. levinnäisyys- ja yleisyystietoja) nimistä saa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta: www.kotus.fi . Heidän ylläpitämässään nimiarkistossa on yli 2,2 miljoonaa paikannimitietoa Suomen alueelta.
Kommentoi vastausta