Kirjassa Viimeinen muuttolintu (Charlotte McConaghy) kirjailija kirjoittaa merestä seuraavaa: "Suolainen vesi kiertää maapalloa lakkaamatta. Se hivuttautuu hitaasti pohjoiselta napaseudulta etelään, ja osa siitä jähmettyy jääksi. Osa muuttuu yhä suolaisemmaksi ja kylmemmäksi ja alkaa painua alaspäin. Lähelle pohjaa vajoavat vesimassat siirtyvät etelään kolmen ja puolen kilometrin hyytävissä syvyyksissä, missä on pilkkopimeää. Ne vyöryvät Eteläiselle jäämerelle, sivuavat Antarktikselta valuvia hyhmäisiä virtoja ja päätyvät Tyynellemerelle ja Intian valtamerelle. Ne lämpenevät vähitellen ja kohoavat pintaan. Ja lopulta ne kääntyvät kotia kohti. Palaavat pohjoiseen, valtavalle Atlantille saakka." Kirjailija lisäksi kertoo, että edellä mainittu meriveden kierto kestää 1000 vuotta. Haluaisin tietää, onko tämä kuvaus meriveden kiertokulusta totta, ja kestääkö se tosiaan 1000 vuotta?
Vastaus
Kirjailija Charlotte McConaghyn kaunokirjallinen ilmaisu näyttää perustuvan tietoon. Kai Myrbergin ja Matti Leppärannan laatimassa tietokirjassa Meret: maapallon siniset kasvot (2014) aihetta käsitellään perusteellisesti ja lähteisiin nojaten liittyen muun muassa maapallolla tapahtuviin merivirtauksiin pohjoisesta etelään ja päinvastoin. Kirjan mukaan valtamerien kierto muodostaa "laajan, globaalin kuljetushihnan. Veden koko kiertoon menee aikaa jopa 1000 vuotta." (Sivut 52 - 53)
Teosta on saatavissa myös Helmet-kirjastoista.
Kommentoi vastausta