Kirja pirimme aiheeksi tuli päähenkilönä ruma nainen kirjallisuudessa ja jos löytyisi vielä uudemmasta kirjallisuudsta Mahtaisko löytyä

Kysytty

Hei kirja pirimme aiheeksi tuli päähenkilönä ruma nainen kirjallisuudessa ja jos löytyisi vielä uudemmasta kirjallisuudsta
Mahtaisko löytyä

Vastaus

Vastattu
Päivitetty

Kysymys osoittautui yllättävän kiperäksi, sillä vastaus riippuu täysin siitä, miten rumuus määritellään. Länsimaisen kauneusihanteen mukainen nainen kuvitellaan tyypillisesti nuoreksi, hoikaksi, pienikokoiseksi, kasvoiltaan symmetriseksi ja valkoihoiseksi. Rumuus yhdistyy tällöin voimakkaaseen poikkeamiseen näistä ihanteista. Tavallisetkin piirteet, kuten keski-ikä, tavalliset kasvot tai ylipaino, voidaan ajatella rumiksi, jos rumuudella tarkoitetaan kauneuteen assosioitujen piirteiden puuttumista. Käsitys kauneuteen liittyy myös käsitykseen sukupuolesta. Viehättävänä pidetään usein piirteitä, joita tukevat sukupuoleen liittyviä stereotypioita. Esimerkiksi pitkää ja voimakasta naista voidaan joissain yhteyksissä pitää maskuliinisena ja siksi ei-viehättävänä.

Harvemmin päähenkilöitä - varsinkaan naisia - kuvaillaan suoranaisesti rumiksi. Tyypillisemmältä vaikuttaisi se, että hahmon viehätysvoimaa vähennetään kuvailemalla hahmoa iäkkääksi, kömpelöksi, hieman ylipainoiseksi tai korostetun tavallisen näköiseksi. Hahmosta rakennetaan epäviehättävää myös kuvaamalla hahmon huonoa pukeutumista tai haluttomuutta huolehtia ulkonäöstään. Hahmon niin sanottu rumuus voi toisinaan rakentua vertailuun poikkeuksellisen kauniin hahmon vierellä, jolloin tavanomaisuus voi vertailussa alkaa vaikuttaa rumalta. Seuraavissa teoksissa on päähenkilöitä, joita on mahdollista ajatella ei-viehättävinä.

  • Helen Fielding: Bridget Jones -sarja. Päähenkilö Bridget Jones kuvataan painostaan ja kehostaan epävarmaksi ja samalla vähemmän viehättäväksi.
  • David Nicholls: Sinä päivänä. Toisella päähenkilöllä Emma Morleylla on kuvauksen mukaan ylipainoa, huono iho ja itse leikatut, epäviehättävät hiukset.
  • Gail Honeyman: Eleanor Oliphantille kuuluu ihan hyvää. Eleanor Oliphantia kuvataan hahmoksi, joka ei meikkaa, leikkauta hiuksiaan tai välitä kauniista vaatteista. Eleanorin kasvoissa on lisäksi suuri arpi.
  • Charlotte Brontë: Kotiopettajattaren romaani. Päähenkilö Jane Eyre on kuvauksen mukaan koruttoman ja mitäänsanomattoman näköinen.
  • Daphne du Maurier: Rebekka. Nimettömäksi jäävä kertoja kuvataan värittömäksi, vaatetukseltaan nuhjuiseksi ja kynsiään pureskelevaksi. Du Maurierin teoksessa hahmon oletettu vähäinen viehätysvoima rakentuu vertailussa sädehtivän kauniiseen Rebekkaan.
  • Toni Morrison: Sinisimmät silmät. Päähenkilö Pecola Breedlove vertaa itseään valkoisiin ihmisiin, uskoo olevansa ruma tumman ihonvärinsä takia ja haaveilee sinisistä silmistä. Kauneuskäsitys ja sisäistetty rasismi kulkevat teoksessa käsi kädessä.
  • Alice Walker: Häivähdys purppuraa. Päähenkilö Celie vertaa itseään kauniiseen Shug Averyyn ja pitää itseään rumana. Celien alistava isä ja kaltoin kohteleva puoliso haukkuvat Celietä toistuvasti rumaksi.
  • Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi. Roteva, vahva ja isokokoinen Kaisu pyörittää hintelän ja pienikokoisen Ernin kanssa sekatavarakauppaa.
  • Pekka Hiltunen: Iso. Yhteiskunnan ylipainoisiin kohdistama julmuus saa 37-vuotiaan ja lähes 140-kiloisen Annin eristäytymään kotiinsa.
  • Sofi Oksanen: Puhdistus. Ikääntynyt Aliide on nuorena jäänyt kaikessa kauniin ja taitavan siskonsa Ingelin varjoon.
  • Minna Lindgren: Vihainen leski, Ehtoolehto-kirjat. Päähenkilöinä seikkailee nokkelia vanhuksia.
  • Fay Weldon: Naispaholaisen elämä ja rakkaudet. Kolhonnäköinen, lähes kaksimetrinen Ruth Patchett kostaa kutkuttavalla tavalla miehelleen, joka on pettänyt tätä siron ja kauniin kirjailijattaren kanssa.
  • Vigdís Grímsdóttir: Metsän tyttö. Köyryselkäinen ja ihotaudin merkitsemä Gudrún inspiroi mielikuvituksekkaalla sisäisellä maailmallaan kaunista mutta onnetonta taiteilijaa.
  • Cecilia Samartin: Señor Peregrino. Jamilet on meksikolainen tyttö, jolla on selässään valtava pelottavan ruma syntymämerkki. Kotikylässä ihmiset pitävät merkkiä paholaisen kädenjälkenä ja syrjivät tyttöä raa'asti.
  • George R. R. Martin: Tulen ja jään laulu -sarja. Brienne Tarth kuvataan vinohampaiseksi, pitkäksi ja lihaksikkaaksi soturiksi.
3 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä se kysymyslomakkeen kautta.

Kommentit

Merete Mazzarellan kirja Alma : edelläkävijän tarina (Tammi, 2018) on elämäkertaromaani Alma Söderhjelmistä, Suomen ensimmäisestä naisprofessorista. Alman perheessä tyttäret jaettiin kahteen ryhmään: kauniisiin ja tyhmiin, rumiin ja älykkäisiin. Alma tiesi pienestä pitäen kuuluvansa rumiin, mutta älykkäisiin.

Eli lihava on yhtä kuin ruma. Kiitos meidän sairauden vuoksi turvonneiden puolesta!!! :)

Vastaaja on tässä aloittanut kirjoittamalla: vastaus riippuu täysin siitä, miten rumuus määritellään. Kirjastollahan ei tietenkään eikä varsinkaan Kysy kirjastonhoitajalta -palvelulla ole omaa näkemystä tai määritelmää tällaisesta. Kaikki ihmiset ovat kauniita. Kuitenkin meiltä tällainen kysymys kysyttiin, joten joltain pohjalta siihen on täytynyt vastata. Tuo kysymys ja aihe on kuitenkin kysyjän kirjapiirin määrittämä, ei kirjaston tai Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun. Toimitus

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.