Kiinnostaa -nainen-loppuinen paikannimityyppi. Kuuminainen, Karinainen, Vuotinainen yms. Näitähän on myös sukuniminä. Ovatko vanhaa perua?

Nimistöjen ja nimien merkitysten ja taustojen selvittämisessä on suositeltavaa kääntyä Kotimaisten kielten keskuksen https://www.kotus.fi/ puoleen. Alla on heidän ystävällisesti meille lähettämänsä vastaus kysymykseen paikannimien nainen-johdoista. 

"Nimi on voinut muodostua na/nä-loppuisesta henkilönnimestä. Tällöin esimerkiksi Paakkunaisessa ja Horttanaisessa paikannimen taustalla olevaan henkilönnimeen onkin yhdistetty johdos -(i)nen. Paikannimen taustalla voi olla alkuaan myös paikan ominaisuuksia kuvaava adjektiivi- tai substantiivijohdos, kuten karinainen, ahvenainen tai halkinainen. Kaksikielisen alueen paikannimissä nainen/näinen-johdinta on selitetty niin, että johdin on korvannut nimen lopussa olevan ruotsin sanan näs ’niemi’.

Suomalaisen paikannimikirjan näköispainos julkaistaan lähipäivinä Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivuilla. Julkaisussa kerrotaan esimerkiksi Karinaisten ja Kuuminaisten nimistä. Karinaisten artikkeli on liitteenä. Kuuminaisten kylä sijaitsee laajahkolla niemellä, josta käytetään nimeä Kuuminaistenniemi. Nimissä Kuuminainen ja Kumnäs alkuosa lienee sama kuin Kokemäen ruotsinkielisessä nimessä Kumo. Lopun johdin lienee korvannut ruotsin sanan näs. Myös Uudenmaan Pyhäjärven, nykyisen Karkkilan Vuotinaisten kylän- ja järvennimen johtimen taustalla on arveltu olevan ruotsin -näsin. Varmaa tietoa nimen taustasta ei kuitenkaan ole ( kylästä kirkonkirjoissa Uotinais Nybygge 1758, Uotnais 1774, Uotnas 1780). Vuoti- on esimerkiksi sukunimissä yhdistetty henkilönnimeen (Vuoti ja Uoti ovat Olavin vanhoja mukaelmia).

Suomessa on varsinaisia naisnimiäkin, mutta naisennimitys on yleensä nimen alussa. Kaija Mallat on tutkinut näitä nimiä, ks. https://helka.finna.fi/Record/helka.2035139. Viljo Nissilä on kirjoittanut, että Karjalan Nais-nimet ovat erilähtöisiä: osa liittyy kesäiseen karjatalouteen, osa matkoihin vesiteitse, sillä naiset olivat tavallisesti soutajina, osa vertailuun, osa mytologiaan ym."

Vastauksessa mainittua artikkeliliitettä ei ole tässä mukana, mutta sen voi lukea lähipäivinä julkaistavasta Suomalaisen paikannimikirjan verkkoversiosta.