Käytettiinkö talvi- ja jatkosodan aikana miinoja? Niitähän ei ilmeisesti ole Suomen maastossa? Toisin kuin monissa maissa, esimerkiksi Aasiassa, miinoja löytyy koko ajan.
Vastaus
Talvi- ja jatkosodassa käytettiin erilaisia miinoja. Niitä löytyy edelleen Suomen maastosta. Lapissa on vielä tuntematon määrä saksalaisten asentamia miinoja, joita raivaamistoiminnasta huolimatta on jäänyt syrjäisemmille alueille. Räjähtämättömiä ampumatarvikkeita löytyy etenkin talvisodan taistelualueilta, mm. Suomussalmelta ja Kuhmosta.
Miinojen siviiliuhreista Lapissa Sotahistoriallisessa Aikakauskirjassa:
Virkkunen, J. (2013). Lapin sodan aiheuttamat miinojen ja räjähteiden siviiliuhrit. Sotahistoriallinen aikakauskirja 33: Sotahistoriallisen seuran ja Sotatieteen laitoksen julkaisuja, pp. 160-182.
Perusteellinen johdatus suomalaiseen pioneeritoimintaan ja miinasodankäyntiin on professori Janne Mäkitalon kaksiosainen teos:
- Mäkitalo, J. (2019). Räjähtävää voimaa 1: Suomalaisen pioneeritaktiikan kehittyminen itsenäisyyden aikana. Edita.
- Mäkitalo, J. (2019). Räjähtävää voimaa 2: Suomalaisen pioneeritaktiikan kehittyminen itsenäisyyden aikana. Edita.
Sodanjälkeisestä miiinanraivauksesta merellä mm. Rannikon Puolustaja -lehdessä:
- Kolesnik, N. (2006). Miinanraivaus Suomenlahdella 1941-1957. Rannikon puolustaja : RtUY:n tiedonantolehti, 49(3), pp. 59-64.
- Tuomi, O. (2007). Sodanjälkeisen miinanraivauksen merkitys Suomelle ja sekä Suomen ja Neuvostoliiton suhteille. Rannikon puolustaja : RtUY:n tiedonantolehti, 50(1), pp. 30-38.
Kommentit
Suomi jopa jättäytyi pois YK:n ydinaseet kieltävästä sopimuksesta, koska se kieltää myös maamiinat. Sopimus astui voimaan tammikuussa. Etsi netistä lisää tietoa hakusanoilla "maamiinojen käyttökielto", löydät paljon materiaalia.
Kommentoi vastausta