Kävikö valtaosa Suomen 1950-luvulla syntyneistä kansalaiskoulun?
Vastaus
Kansalaiskouluopetusta saavien oppilaiden määrä kasvoi kansalaiskoulujen perustamisesta vuonna 1958 vuoteen 1967 asti, jolloin kansalaiskouluopetusta sai 95435 oppilasta. 1960-luvulle tultaessa kansalaiskoulun kävi yli puolet ikäluokasta, mutta 1970-luvulle tultaessa oppikoulusta oli tullut jo hieman yleisempi koulutusväylä.
Lähteet:
Syvänoja, Hannu (2009). Kansalaiskoulu 1958-1981 : Työ- ja kansalaiskasvatusta koulunuudistuksen rinnalla.
Tilastokeskus. Koulutus Suomessa: yhä enemmän ja yhä useammalle. https://stat.fi/tup/suomi90/marraskuu.html
Kommentit
Kysyttiin 1950-luvulla syntyneistä. Rinnakkaiskoulujärjestelmässä ikäluokat jakautuivat pääosin 11 vuoden iässä oppikoululaisiin ja kansakoulussa jatkaviin. Aivan 1950-luvun alussa syntyneistä 60 prosenttia ja vuosikymmenen lopulla syntyneistä 40 prosenttia kävi kansakoulun yläluokat ja kansalaiskoulun. Täsmällinen vastaus esitettyyn kysymykseen vaatisi tarkempia tilastoja.
Tässä palvelussa 9.2.2024 annetun perusteellisen vastauksen mukaan viimeinen ikäluokka, josta enemmistö kävi kansalaiskoulun, olivat v. 1955 syntyneet.
Tilastoista ilmenee, että suurten ikäluokkien jälkeen syntyvyys pieneni 1950-luvun ajan melko tasaisesti: vuosikymmenen alkupuolella keskimäärin 93 000 ja loppupuolella 86 000 uutta suomalaista pienokaista vuodessa. Heidän varttuessaan oppikoululaisten osuus 11-15-vuotiaista kasvoi.
Voitaneen siten päätellä, että kansalaiskoulun kävi hieman yli puolet 1950-luvulla syntyneistä. Osa heistä on myöhemmin suorittanut ainakin keskikoulun oppimäärän iltaoppilaitoksissa tai oppikoulujen iltalinjoilla, jotka yleistyivät heidän nuoruudessaan.
Keskikoulun suorittaminen neljän kansakoululuokan jälkeen vei normaalisti viisi vuotta, valtion tyttökouluissa kuusi. Iltaoppikoulujen ja iltalinjojen keskikoulun opetussuunnitelma oli laadittu kolmivuotiseksi; pääsyvaatimuksena oli kansa(lais)koulun oppimäärä ja riittävä ikä, yleensä 17 - 18 vuotta.
Kommentoi vastausta